meni ihan mansikoiksi

Uuden mansikkakauden kunniaksi minulla on uudet mansikanväriset housut. Tai ei ne ihan uudet ole, sillä jostakin putkahti eteeni housut, jotka olen ommellut ties kuinka monta vuotta sitten ja joita nyt päätin muokata seuraavaan elämään. 

Liehuvat, täyspitkäiset lahkeet muuttuivat lyhyemmiksi ja saivat löysän kuminauhan lahkeensuihin. Kuten näissä viime kesän ompeluksissani. 

Rento, taskullinen hameosa on kiinni housujen vyötärön kohdalta. Myös sen ilme muuttui kuminauhallakujalla ja sivuun lisätyillä lyhyillä nauhoilla.

Uuden mansikkauden satoa maiskutellaan nyt mansikanpunaisiin housuihin pukeutuen. 

************

Onkohan tämä Juhannus yhtä tyyni kuin edellinen?
Joka tapauksessa, hyvää Juhannusjuhlaa blogini lukijoille!

matkalla virkaten

Ainekset tämän kesän helppoon matkakäsityöhön löytyivät Roosa nauha lankojen jämäkeristä, jotka ovat peräisin mm. tästä, tästä ja tästä sukkaparista.

Ja virkkausmalliksi valitsin entuudestaan tutun isoäidin neliön, joka ei petä koskaan. Pieniä neliöitä on kätevä pitää mukana ja virkata missä vaan. Eikä kokonaismäärää tarvitse välttämättä etukäteen tietää.

Pidän mielen avoinna, mitä lappuläjästä sitten lopulta syntyy; kaulahuivi? peitto? tyynynpäällinen? vai ehkä hame?

Lyön vetoa, että tämän kesäprokkiksen vaikein juttu onkin miettiä miten nämä pikkuneliöt voin liittää yhteen tavanomaisuudesta poiketen, mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Siinä vaiheessa aion vaatia itseltäni kokeellisempaa otetta.

Tai sitten ei - ja tyydyn tavanomaisuuteen.

iloinen tavara (12)

Selasin läpi kaikki ottamani kuvat Tartto-Tallinnan käsityömatkalta toukokuulta. 

Menomatkalla Tarttoon, kahvipaikassamme Ravilan kartanossa, oli esillä pieni myyntinäyttely isoista upeista pitsiliinoista. Kaikki luonnonvalkoisia, neulottuja ja erilaisia vaikeita mallineuleita. 

Pitsiliinat jäivät sitten hieman kutkuttelemaan takaraivoon... 

... kunnes Tartton kevätmarkkinoilla pääsin neulottuihin pitsiliinoihin käsiksi uudelleen. Auringonpaahteessa stopattiin myyntikojuun, jossa paikallinen mummukka esitteli pienempiä vastaavanlaisia liinoja. Ja pinosta löytyi myös namuja värikkääseen makuun.

Yksi lähti niistä mukaani. Harmi, että vain yksi. Olisi pitänyt ottaa kaksi tai kolme...

Kotiin palattuani levitin tämän kaunokaisen ruokapöydälleni, enkä ole sen jälkeen sitä vielä vaihtanut, koska se on niin kaunis ja sitä katsoessani pääsen ajatuksissani takaisin Tartton aurinkoisiin päiviin. Vain pienet kukkakimput ovat vaihtuneet aina tuoreempiin.

kesäillan valssia, kiitos

Suunnittelin laittavani meidän pianokaunokaisen myyntiin, koska se soi meillä enää hyvin harvoin - aivan liian harvoin. Mutta joku sitten käänsi pääni toiseen suuntaan. Joten sen sijaan, että laittaisin sen myyntiin, uudistin sen jakkaran. Värit valitsin tietenkin huoneen muuhun sisustukseen sopivaksi. Keltainen on edelleen hyvä väri.

Virkatessa vilkuilin pikkuista pyöryläliinaani, jonka joskus virkkasin oman pään mukaan. Tosin sitten loppui valkoinen lanka, ja viimeiset kerrokset oli sitten sävellettävä keltaisella.

Kaunishan siitä tuli ihan väkisin. 

Jospa pianokaunokainen yllättäisi nyt ja innostuisi tästä kiitokseksi musisoimaan muutaman kesäillan valssin meille ihan itsekseen!

keltainen päivä

Viime kesänä spraymaalasin valkoisiin muoviruukkuihin pitsikuvioita. 

Tänä kesänä leikkelen ja liimailen DC-FIXillä raitoja. 

Pihapuuhissa innostuu kokeilemaan.

Tänään keltaista.

1. kesäkuuta 2016

Meidän pihan komein kukkapuu - valkea kuulas.