Yksinkertaisella palttinasidoksella kudottu, lyhyt, punainen matto oli aikanaan tyttöni huoneessa yhtenä väripilkkuna. Punaisen verhokapan kanssa. Verhokapan, johon olin ommellut taskuja, joihin sujautettiin suloisia pehmoleluja heiluttelemaan tassujaan. Tuo lyhyt punainen matto on edelleen tallessa ja silloin tällöin käytössä. Kudoin sille äskettäin isosiskon.
Tai oikeastaan kaikki lähti siitä, kun huomasin, että yhdestä punaisesta ostomatonkuteesta lähtee kastuessaan väriä. Huomasin sen omenapuun yhdestä virkatusta isosta pallosta, johon tätä materiaalia olin muutaman kerroksen käyttänyt. Ajattelin, että kun se liittoutuu kaikkien muiden samanväristen räsykudekerien kanssa, ei haittaa, vaikka sitten aikanaan pestessä siitä likoaa väriä pois. Melkein kahteen metriin sain paukutella. Tämä on edellistä vielä punaisempi ja kun näin joulun alla valmistui, niin...
... ihan kelpo joulumatto siitä tuli.
2 kommenttia:
Kaunis matto ja todella jouluinen.
Voi miten kiva matto! Palttina on hyvä peruspoljenta :)
Lähetä kommentti