ryijyjen viemää

Viime kirjastokäynnillä tempauduin näyttelytilassa Anna Q ryijyjen vietäväksi.

Ai että mikä Anna Q?

Anna Q -tuotemerkki on aikoinaan luotu kunnioituksesta Halosen taiteiljasukuun kuuluvan Anna Halosen taidekäsityöperintöä kohtaan. Anna Halosella oli oma mattokutomo 1920-1950-luvuilla. 

Anna Q -tuotemerkin omistaa Taito Ylä-Savo ry. Anna Q on erikoistunut ryijyjen suunnitteluun, myyntiin ja tarvikevälitykseen. Tilata voi paitsi ryijyjä niin myös Anna Halosen alkuperäisluonnosten mukaan valmistettuja villalankamattoja. Valmistus tapahtuu täällä Lapinlahden käsityökeskuksessa. Ryijymallistossa on myös uusia malleja, joiden suunnittelijat ovat taidekäsityöläisiä ja niitä näyttelyssä olikin eniten.

Kauniiden ryijyjen edessä pysähtyy.... katsoo kuvioita. Vertasin ryijyn nimeä siihen, minkälaista tarinaa itse siinä näin. 

Ryijyn pinnassa voi melkein nähdä taiteilijan siveltimen vedot ja sekoitetut värit, vaikka kuva muodostuu nukista. Villalanganpätkistä. Jotenkin taianomaista. 

Ryijy on suurenmoinen lahjatuotteena. Edustaa pysyvyyttä, arvokkuutta ja kansallista kulttuuriperintöä. Taidekäsityötä, jonka arvo vuosien myötä nousee. Upea sisustuselementti myös trendikotiin. 

Omaa suosikkia oli vaikea valita. Ehkä sonkajärveläisen Hilkka Eskelisen suunnittelma Karpalo (yksi uusimmista) sopisi väriensä puolesta parhaiten tähän meidän huusholliin, josta ei löydy valkoista sohvaa eikä hillittyä tanskalaista designia. Mutta johon yksi paikalliseen kulttuuriperintöön nojaava ryijy olisi aina paikallaan!

ensin taakse päin ja sitten eteen päin

Uutta vuotta aloittelen vilkaisemalla ensin taakse päin viime vuoteen. Keräämällä kuvia satunnaisesti kollaasiin.

Kun miettii ja katsoo mitä tuli käsityösaralla tehtyä, alkaa pää taas pahus soikoon ehdottaa kaikenlaista kivaa.... uusia sovelluksia ja uusia yhdistelmiä. Ideat synnyttävät ideoita. 

Nyt on vain pidettävä pää ja ajatukset jäässä, sillä ennen kuin annan aivojeni vasemman lohkon antautua uusille kivoille jutuille, on ensin kääräistävä hihat ja tehtävä muutama keskeneräinen valmiiksi. 

Esimerkiksi toinen mustavalkoinen laudeliina on otettu kangaspuista pois vast´ikään ja on nyt solmimisvaiheessa. Kudoin toisen samanlaisen, koska materiaalia oli vielä ja ajattelin, että se saattaisi sopia yhteen ristiinalaiseen saunaan. (Kyllä äiti, ajattelin teidän saunaan.)

Kudoin myös toisen räsykankaan pöytätableteille.  Sen sijaan, että olisin tuhonnut tämän, vaikka sain niin monta kannustavaa kommenttia sen pilkkomiseksi, kiitos.

Ja siitä muuten tulikin mieleeni, että enpä ole vielä toivottanut tervetulleeksi uusimmat lukijani Jaana, Maaret ja pirjo.riitta!

Hyvää Uutta Vuotta!

Tervetuloa Uusi Vuosi!

Tervetuloa Uudet Tuulet ja Uudet Arkiset Asiat!

Uudet Käsityöt! Uudet Työkuviot!

Elämä soljukoon eteenpäin omalla painollaan!

Hyvää Uutta Vuotta!

t:Eija

vielä kokonaisena

Olen monta viikkoa kerännyt rohkeutta tämän poppanakankaan pilkkomiseksi. Onnistuin kutoessa liuttamaan siihen eri sävyjä ja värejä niin leikkisästi, että sen parimetrista pituutta on nyt lähes synti katkoa. Alkuperäinen suunnitelma kun oli pilkkoa se kuudeksi pöytätabletiksi ja kantata ne.

Pilkkominen on varmaan tehtävä joko sikahumalassa (kuin Vaahteramäen Eemelin possu) tai sokerihumalassa, jollaista en vielä ole onnistunut saavuttamaan, vaikka kuinka olen kaksin käsin vetänyt ale-suklaita naamariini, heh. 

ensi vuoden päiviksi

No niin, siinä ne ovat kaikki elämäni päivät vuonna 2013.

Kaikki elämäni ensi vuoden tunnit. 

Näiden kansien välissä. Vuosikalenterissa 2013.

Päällikangas on vihreällä ja punaisella marmoroitua oranssia kangasta. Päällikankaan alla olevat vuori ja vanulevy tuovat kansille pehmeyttä. Sellaisena ne olivat jo käytössä jonakin aiempana vuonna, mutta nyt päätin ottaa nämä kannet uudelleen käyttöön, viedä ne seuraavalle tasolle ja uudistaa...

Marmoroidun kangaspinnan koristeeksi leikkasin kirjomuksia parista vanhasta kirppariliinasta. Aplikoin ne käsin siihen niin, että saumavarat jäävät siististi sisään. Lopuksi tikkasin käsin luonnonvalkoisella virkkauslangalla kirjomusten ympäröivän pinnan täytteen etupistoja, mikä tuo mukavasti pintaan kolmiulotteisuutta. 

Savon Sanomien kestotilaajan lahja on nyt siis viimeistely. Heilahtakoon se joskus tämän kirjomuskukkaron kanssa samanaikaisesti tiskille. Tervetuloa uusi vuosi!

huomio ruukkuun

Kolme hyasinttia nökötti muoviruukussa, jonka ympärille oli kiepautettu ikävännäköinen muovinen paperi. Kun sen ojentaa lahjaksi eteenpäin, niin ei se ole hyvä niin...

Asia oli korjattava. Oli otettava paksuhko koukkunen käteen ja virkattava nopeasti räsyistä pikkukori sen suojaksi. Kierrätysmateriaalille taas hyvä, hyvä ja kymmenen pistettä!

hiippalakkiset veijarit

Nämä hiippalakkiset veijarit ottivat vastaan vieraita kylän joulumyyjäisissä Viron maaseudulla viikko sitten. 

Kuvan tekstin kirjoitin jälkikäteen. Ja mietin mitä mahtaa olla "jouluiloa" viroksi.

Siispä Iloista Joulua nyt vain suomeksi toivotan!