Miten hitokseen neulominen voi olla näin puuduttavvaa?
Tikuttelen ohuilla puikoilla ohuesta langasta.
Pikimustia sormikkaita, joissa kilometrin mittaiset varret.
Ja sovellan jotakin ohjetta, joka ei millään natsaa tuohon lankaan.
Neulon, puran... neulon, puran...
MIE ROMAHAN!
Ja miulle käy vielä niin, niin ku meijän Atelle joskus pikkupoikana kävi!
 |
| (Tämä hauska kuva löytyi perhekuva-CD:ltä monen vuoden takaa.) |
5 kommenttia:
Kuule, kyl mieki romahtasin, jos mustaa neuloisin. Kokoa vaan ittes ja jatka, kunnes taas romahat. iul on oikeius siun omiin tunteisiis.
Niin just, musta lanka voi olla hitokseen vaikeeta.
mie soittasin Maikulle. En tykkää yhtään neuloa mustaa lankaa, mutta en sen enempää myös ohkaista lankaakaan.
Tsemppiä!
ootte työ mukavii, ku tsemppaatte minnuu! en oo viel soittanu maikulle...
Siet oot saanu nyt niin hyvii neuvoi, et mie patistan sinnuu töihi... kyl se siitä valmistuu ja ota opiks ei enää ohutta mustaa rihmaa. Mut näytä sit mitä tul.
Lähetä kommentti