Joskus aiemmin tehty tilkkukokeilu veti puoleensa, kun aloin ajatella kangaspäällisten ompelua ensi vuoden vuosikalenteriin.
En muista minkä nimistä tuossa kokeilussa käytetty tilkkutyötekniikka on, muttei se ole niin tärkeää. Ehkä tekniikka pulpahtaa muistini sopukoista myöhemmin kesken jonkin kevyen palaverin, jossa rönötän autistisesti tutkimassa vuosikalenterini kansia. "????TEKNIIKKA!" huudahdan yht´äkkiä ja havahdun kesken erittäin tärkeän asiakäsittelyn ja saan aikaan kuivan huvittuneita naurahduksia ympärilläni.
Pätkä vanhaa, käsinvirkattua pitsinauhaa tuo trendikkyyttä tilkkupintaan, sillä tilkkutöitä ei tee enää kuin harvat ja valitut, ja pitsejä tungetaan nyt joka askarteluun. Loppuhuipennus eli reunanauhan pistely on vielä kesken.
Niinpä näin vapaapäivänä tepastelenkin tästä avaamaan television ja jatkamaan sohvan nurkkassa nököttelyä. Ompelen reunanauhan viimeiset pistot kiinni ja samalla päivittelen mitä kauheuksia maailmalla on nyt taas tapahtunut.
6 kommenttia:
Onpa kivannäköiset, ja tuo pitsi kyllä kruunaa kokonaisuuden!
Ihanaa löytää joulukalenteri! Tuosta työstä tuli erittäin upea. Tuo virkattu pitsi on kuin tuohon suunniteltu.
joo, jotain tuo tilkkupinta vielä kaipasi ja sattui kuin sattuikin tuo pitsinpätkä silmiin….
Hienot kannet! Tilkkupinta näyttää ihan spiraalin puolikkaalta, pohjakangas leikataan "säteille" ja kaksi eriväristä päällekkäin spiraaliksi leikattua kangasta pujotellaan "kuteiksi". Tässä tapauksessa spiraalikankaat olisivat oleet samaa kuosia. Olen kerran kokeillut ja lopputulos näytti melko samanlaiselta.
AnjaK
Hei Anja K, kiitos… noinhan minä sen tosiaan tein.
Kivat kannet. :) Suunnitelmissa olisi kokeilla tätä samaa tekniikkaa, kunhan keksin ensin, miten jatkojalostan työtä.
Strömsössä näin tämän saman tilkkutekniikan. Suomeksi sitä nimitetään spiraalipujotteluksi täällä: http://olotila.yle.fi/tee-itse/stromso-tilkkutyo-spiraalipujottelulla
Lähetä kommentti