Olen vimmaisesti miettinyt, annanko itselleni luvan leikellä
nämä kirkkaan keltaiset vakosamettibyysat kassiksi.
Ne ovat hyväkuntoiset, aidot James-merkkiset sammarit 1970-luvulta. Lähes käyttämättömät.
Siirtyneet minun kaapeissani jo ainakin parikymmentä vuotta hyllyltä toiselle. Joku vain joskus heitti ne minulle sanoilla
”tee joskus niistä jotain”. En ole raaskinut.
Joku vimmainen vintage-harrastaja repeäisi varmasti
liitoksistaan tällaiset saatuaan. Niin minäkin repeäisin, mutta kun en
mahdu niihin. Tai mahdun kyllä, mutta vain silloin, kun onnistun vetämään vatsan liki selkärankaa.. enkä silloin toki pysty istumaan, tuskin hengittämäänkään! Olen kaikki nämä parikymmentä vuotta odottanut, että lopettaisin ruuoan mättämisen suuhuni ja kutistuisin pieneksi laiheliinksi, muttei minusta ole siihen. Vaikka nämä aidot kirkuvankeltaise sammarit vaatisivat sitä.
Nurjalle puolelle taskun paikkeille on leimattu kooksi C38. Ommeltu tuotemerkki on myös tallessa; "MADE IN FINLAND, YLIVÄRJÄTTY PESTÄVÄ ERIKSEEN". Edessä on hauskasti pienet paikkataskut. Takataskuja ei ollenkaan.
Nurjalle puolelle taskun paikkeille on leimattu kooksi C38. Ommeltu tuotemerkki on myös tallessa; "MADE IN FINLAND, YLIVÄRJÄTTY PESTÄVÄ ERIKSEEN". Edessä on hauskasti pienet paikkataskut. Takataskuja ei ollenkaan.
Keltainen vakosamettikassi noista sammareista olisi kiva kesäkassi. Kirkuvankeltaista samettikassia ei minulla vielä olekaan!
Hmm... mutta raaskinko sittenkään? Sen sijaan ryhtyisinkin nälkäkuurille...
Hmm... mutta raaskinko sittenkään? Sen sijaan ryhtyisinkin nälkäkuurille...
 |
| http://gh.elopad.net/muoti-70-luvulla |
3 kommenttia:
Tämmösiä dilemmoja on joskus.
-voisithan yrittää vaikka myydä ne, ostajalla ei ole niihin tunnesiteitä! -Toisaalta komeroiden täyttyessä, rohkaistu tekemään kassi.
-Tulisi yhtä makea kun sun valkoisesta hameestasi kuvan kanssa.
-(loppujen lopuksi on vaan makeeta kangasta)
Tulee nyt lapsuus mieleen paikkataskuista... harvoin sopivat päälle nuo 70-luvun vaatteet. Oliko mitoitus tosiaan silloin niin erilainen?
Mä kyllä tarjoaisin myytäväksi. Itse löysin kaapin perukoilta jotain 60-luvun nailonsukkia ja lähetin summissa netistä löytämälleni vintage-myymälän sähköpostiin tarjouksen ja niinpä sain ne muutettua rahaksi. Sitten ostaisit sillä rahalla uutta kangasta, vaikka kirkkaan keltaista.
Lähetä kommentti