keskiviikko 30. joulukuuta 2015

jämäkudematto


Kun virkkaamisen (ja television) rentouttavaan nautintoon olin joulunpyhinä päässyt, niin edellisen maton valmistuttua antauduin seuraavan maton vietäväksi. Tarkoituksena oli heittäytyä pienoiseen seikkailuun ja ujuttaa kaikki entisistä mattoprojekteista ylijääneet trikookuteet tähän suunniteltuun pyöreään mattoon. Päädyin vaihtaamaan väriä miten sattuu ja satunnaisissa paikoissa, sillä tiesin, että värin vaihto aina samassa kohtaa, tekisi värinvaihtokohdasta muuta mattoa paksumman sekä erottuisi muutenkin matosta harmillisesti.



Välillä levitin matontekeleen lattialle ja katsoin näyttääkö se hyvältä, pahalta vai hyvin pahalta. Koko projektia siivittivät jännitys ja odotus. Aivan kuten jouluun kuuluukin.




Alun irvistys ja epäilys vaihtuivat lopussa tyytyväiseksi hymähdykseksi. Ei se tietenkään näytä yhtä tyylikkäältä kuin kaikenmaailman Asterit, Juhannusruusut ym yksiväriset, pitsimäiset mattomallit, joita nykyisin paljon virkataan. Mutta jännitystä ja luovuutta siinä on tavallista enemmän.

Matosta tuli aika suuri - ja jäljelle jääneistä ylijäämäkerien määrästä hyvin pieni, joten tavoite toteutui.


maanantai 28. joulukuuta 2015

lomalla kotona



Jo pitkään on kutkutellut mielessä isoäidinneliöistä koottu matto. Ja koska joulunpyhinä ollaan hissukseen, ajattelin, että ehkä hissukseen oleminen voisi tänä jouluna tarkoittaa hyödyllistä virkkaamista. 



Tuttavallista isoäidinneliötä on aina yhtä mukava virkata. Kokosin ensin neljästä palasta neliön muotoisen maton. Mutta seuraavana aamuna se näytti niin surkealta räpellykseltä, että päätin kääriä hihat ja purkaa neliöt irti toisistaan, koota maton kuudesta palasta ja viimeistellä sen eri tavalla.  






Purkaminen ja toiseen kertaan kokoaminen kannatti. Lopputulos näyttää nyt mieluisalta. Tänään se myös löysi lopullisen paikkansa. 



Värikkäiden, kookkaiden isoäidinneliöiden päällä jatketaan hissukseen olemista. Ja hissukseen oleminen tarkoittaa nyt pikkuleijonien seuraamista MM-jäällä... sekä seuraavan virkkaustyön tekemistä!




lauantai 19. joulukuuta 2015

virkatun vyön kanssa


Hippihenkinen vyö, jonka virkkasin pari vuotta sitten, pääsi nyt framille ihan oikeasti.


Vietin jälleen yhden pitkän ja pimeän päivän ommellen. Syntyi a-linjainen puserotunika, jonka väljyyden ja volyymin kokoamiseen tarvitsen juuri tuota vyötä.

Ja kun henkareissa roikkuu kaikenlaista kamaa, niin yllättäen huomasin, että kokonaisuuden täydentää vielä tämä pyöryläsomisteinen jakku.


keskiviikko 16. joulukuuta 2015

muistilista


Totiseksi vetää, kun satuin huomaamaan eräästä kirjasta muistilistan jouluvalmisteluihin:

Joulukortit, joulupöytäliina, jouluverhot, kuusen alusliina, kuusenkoristeet, latvatähti, kuusenkynttilät, varalamput, jatkojohto, ikkunakynttelikkö, kynttilät, kynttilänjalat, hautakynttilät, ovikoriste, joululyhty, tonttulakit, kuusenjalka, ulkotulet, joululevyt, lintulyhde, lautasliinat, lahjapaperia, lahjanarua, kinkkuveitsi, kinkkuhaarukka, paistomittari, kinkkupussi, foliot, lantut, porkkanat, perunat, siirappi, luumuhillo, pähkinät, rusinat, mantelit, riisi, kaneli, neilikka, suklaa, marmeladi, sinappi, suolakurkku, silli, lohi, kinkku, omenat, juustot, joulukuusi, joulukukat...

Ja minä kun haluaisin tehdä ihan jotain muuta.  
Ja teinkin.
Joulun värisen liivihameen, jonka helmakaitale on vanhasta verhokapasta.

torstai 3. joulukuuta 2015

punainen ja valkoinen


Punainen on perusväri. Punainen on joulun väri. Ja punaiseen kaasuttelin koristeeksi valkoista kuvio-ommelta.

Koska uudessa ompelukoneessani on 201 erilaista ommelta, suurin ponnistus olikin tässä työssä se, minkä koristeompeleista valitsen.



Kuvioidut pätkät menivät mainosavainnauhan päällystämiseen. 

Hmmm... mietin, onko tästä tulossa pieni vähäpätöinen tapa, sillä myös aiempi avainnauha kuului samaan kategoriaan. 



Jouluinen avainnauha keikkuu kaulassa ja pyörii kassin syövereissä varmasti myös joulun yli kevääseen, oletan. Tosin ei tämä joulukassikaan keiku kädessäni kuin joulun alla ja jouluna.



tiistai 1. joulukuuta 2015

1. joulukuuta


Heko, heko - eihän kenenkään pitäisi kävellä hartiat kumarassa joulun alla!

Ja muistetaan, että näin joulun alla on lupa valita vain ne mukavimmat ja parhaimmat tekemisen palat.

Kuka muuten muistaa enää Antskua? Nainen Etelä-Karjalasta, Imatralta.