Jo pitkään on kutkutellut mielessä isoäidinneliöistä koottu matto. Ja koska joulunpyhinä ollaan hissukseen, ajattelin, että ehkä hissukseen oleminen voisi tänä jouluna tarkoittaa hyödyllistä virkkaamista.
Tuttavallista isoäidinneliötä on aina yhtä mukava virkata. Kokosin ensin neljästä palasta neliön muotoisen maton. Mutta seuraavana aamuna se näytti niin surkealta räpellykseltä, että päätin kääriä hihat ja purkaa neliöt irti toisistaan, koota maton kuudesta palasta ja viimeistellä sen eri tavalla.
Purkaminen ja toiseen kertaan kokoaminen kannatti. Lopputulos näyttää nyt mieluisalta. Tänään se myös löysi lopullisen paikkansa.
Värikkäiden, kookkaiden isoäidinneliöiden päällä jatketaan hissukseen olemista. Ja hissukseen oleminen tarkoittaa nyt pikkuleijonien seuraamista MM-jäällä... sekä seuraavan virkkaustyön tekemistä!
2 kommenttia:
kaunis!
Upea matto, kyllä isoäidin neliöstä on moneksi
Lähetä kommentti