keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

ulos seinään


Nyt on keskikesää juhlittu ja tämänkin makramee koristeen ideoin ja solmeilin jo alkukesästä. Eilen illalla ripustin sen sitten halkovajan seinään, johon sen olin suunnitellut.

Sellaisen halusin, ettei se aurinkoa säikähdä, tuulta pelkää, eikä ole sitten myöhemmin moksiskaan edes pakkasesta. Sen vuoksi piti piipahtaa ensin rautakaupassa (naru) ja luontoäidin lähikaupassa (puukeppi).



perjantai 23. kesäkuuta 2017

laiturivirkkaajan juhannus


Juhannuksena kaikki loputkin pyörylät pääsevät täydelliseen neliökäsittelyyn.
Täydellinen Juhannus!

tiistai 13. kesäkuuta 2017

mökkiterapiaa



Takana on monta sateista hetkeä virkkausta, monta kymmentä metriä lankaa, lukematon määrä kiinteitä silmukoita ja virkkuukoukku käy edelleen. 
Nyt harmaissa järvimaisemissa mökillä Pukkisaaressa. 


Mutta kohta juoksukenkäni vievät minut mutkaiselle ja kuraiselle kylätielle. Eilisiltaisella lenkillä tulin yllätetyksi; ahma löntysteli tien poikki edessäni. Minä tein äkkikäännöksen ja pinkaisin takaisin venerantaan. Tänään päätän lähteä lenkille toiseen suuntaan. 


torstai 8. kesäkuuta 2017

ompelu + virkkaus = uusi mekko




Huomaatko miten lämpimästi aurinko paistaa? 
Kesäkukkien istuttamisen ja muiden pihapuuhien lomassa ompelin itselleni jälleen uuden mekon.




Piirsin mekkoon ihan uuden kaavan. Uusi kaava tietää aina hieman enemmän jännitystä ompeluun. Tässä kaavassa (kotelomekko, Suuri Käsityö 4/2016) epäilytti se, ettei takakappaleessa ollut mekon niukasta linjasta huolimatta minkäänlaisia muotolaskoksia, vaan selän ja pepun muotoilu saatiin aikaiseksi vain sivu- ja takasaumojen kaarevilla muodoilla. Materiaaliohjeistus oli kuitenkin puuvillakangas eikä trikoo.

Mutta kaava yllätti. Kaavaa piti muttaa vain sen verran, että suoristin lantionkaarta oman kroppani mukaisesti.



Perusmallinen kaava sai lisäksi käsittelyssäni lisäenergiaa puistovirkkaajan neliöistä.