torstai 9. elokuuta 2018

käden jälki saa näkyä


Sitä ollaan sitten tänään iso vaatepino sylissä yläsavolaisessa ilmaisjakelulehdessä Töllöttimessä. 

Toimittaja Sari teroitti kynänsä heti, kun kuuli, että olen mukana Vaatteen uusi elämä -kirjassa. Kivan jutun asiasta loihtikin.

Kuviakin napsittiin. Tuona helleaamuna olin vetäissyt päälleni hapsuhelmaisen ruutuhameen (joka on esitelty kirjassa myös) ja liivin, jonka olen vuosia vuosia sitten ommellut pellavakankaasta ja pikkuisista kirjotuista liinoista.

Jos haluat, niin klikkaa kategorialistasta vaatteet tai vaatteen uudistaminen, niin näet näitä minun rakkaita rättejäni lisää.



Löytyykö sinun kaappisi kätköistä tavoitevaatteita (joiden vetoketju ei mene enää kiinni), hehtaarivaatteita (jotka lepattavat liikaa), muistovaatteita (joihin liittyy ihania ihmisiä ja tapahtumia) ja lomaunelmavaatteita (joita ei ole tohtinut käyttää sitten sen eksoottisen unelmaloman)? 

Jos vastaat kyllä, niin ilmoittaudu rohkeasti ompelulaneihin, joissa rohkaistut sinäkin muokkaamaan ongelmavaatteitasi uusiokäyttöön. Edellytyksenä on perusompelutaidot ja kokeilemisen vimma. Ilmoittautumalla heti varmistat paikkasi tähän pieneen porukkaan.







maanantai 6. elokuuta 2018

tukeva ja käytännöllinen


"Tee itse matkalla."


Virkkasin napakan, käytännöllisen korin paperinarusta ja miniontelokuteesta.


Ohje: Uudet Käsityöt 1/2018.



tiistai 31. heinäkuuta 2018

vennyn nimikkosukat versio 2.0


Kun olin neulonut riittävän monet Vennyn ja Jussin sukat, löysin uuden idean omasta päästä.


Miksei Vennyn sukkia voisi neuloa myös polvipituisina?


Yht´äkkiä sukat muuttuivat modernimmiksi...


... ja ehdottomasti pidettäväksi Hai-saappaiden kanssa. Niillä voisi mennä lampsimaan vaikka kuralätäkköön, jos sellaisen ihmeen vielä jonakin päivänä näkisi. 

Kun saan viimeisteltyä ohjeen, tehdään kässäreissämme tästä tekemispaketteja myyntiin myös.  



lauantai 21. heinäkuuta 2018

kellarin kätköistä



Maali kirkasti väsyneen keittiöjakkaran, joka löytyi hyljättynä käsityökeskuksen kellarista. 

Alimman askelman puuosa oli hukassa, joten ensin piti sahata ja ruuvata. Sitten maalia pintaan. Ja hankkia jalkatulppa yhden hävinneen tilalle. 

Ensin ajattelin kruunata sen servietti decoupage koristelulla, päällystämistä postimerkeillä tai vaikka mitä, mutta lopulta helle vaikutti viitseliäisyyteen ja nappasin päälle isoäidin neliön, joka oli Kalevala Calia varten tekemäni testineliö. 

Uudessa raikkaassa kuosissa on hyvä palata käsityökeskukseen. Eikä sen paikka ole enää kellarissa.


perjantai 20. heinäkuuta 2018

iloinen tavara (13)


Ripustin kaksi esipestyä isoa kangaspalaa kuivumaan. Hätkähdin niiden samanlaisesta värimaailmasta. Enkö olekaan kaikkiruokainen värien suhteen? 

Marimekko ostettu viime kesänä. Design Kaisa Turtiainen pari viikkoa sitten.


tiistai 17. heinäkuuta 2018

helteen helmoissa



Helteen helmoissa.  
Karavaanareina.
Jumittuneena suosikkiini - Camping Hietasaareen, Uuraisissa.


Mutta mikäs täällä on ollessa, kun mukana on lankaa ja puikot. 
Hyppää välillä järveen ja neuloo taas. 


Läksin liikkelle ensin villasukkien isoäidinneliö varsista. Nämä lahjaksi saadut sukat olivat osoittautuneet täydellisiksi, mutta jatkuvassa käytössä pohjat olivat kuluneet puhki. Oli siis aika neuloa uudet terät entisiin.


Ja sitten on myös toinen neule, josta myöhemmin lisää. 
Ja kolmaskin, mutta siitä loppuu pian lanka.


Hyvää hellettä hyvät ihmiset!

torstai 28. kesäkuuta 2018

tiistai 19. kesäkuuta 2018

ötökköbisnes


Harvoin olen liian aikaisin asialla, mutta tänä keväänä olin. 
Aloitin hotellibisneksen jo huhtikuussa, kun maassa oli vielä valkoisia länttejä. 


Ei siitä mitään tullut. Ei ollut suotuisia olosuhteita. Ei ollut asiakkaita.  

 

Mutta voihan hyttyset sentään - toukokuun lopussa teitä oli jo liikaa!



tiistai 29. toukokuuta 2018

kierrätysmosaiikkia


Olen tässä nyt pari päivää pyöritellyt ajatusta, että saumaanko mosaiikkipalloani ollenkaan?

Mosaiikkipalat syntyivät ylijäämäkaakeleita vasaroimalla.

Niiden liimaamisessa aurinkoisella verannalla oli oma hohtonsa. Linnut lauloivat pihapuissa. Mieli tuli seesteiseksi. Tunteja kului, eikä kiire ollut minnekään.







Aiemmin pallo tuotti iloa keilaajalle. Se pelastettiin jäteasiaan joutumiselta. 
Nyt se uudesti syntyneenä "keilataan" koristeeksi kukkapenkkiin. 


Se on ihan selvästi hyvän tuulen koriste. Ööö, tuulen??...
Tuuli ei sitä onneksi kuljeta senttiäkään.
Pallo painaa kuin norsu!





tiistai 8. toukokuuta 2018

pyrstöhame



Ommella surautin hameen, jota kutsun pyrstöhameeksi. 

Sen esikuvana on harmaa hamonen (kuva), jonka ostin vuosi sitten Budapestin käsityöläismarkkinoilta ja joka on tehty kierrätystekstiileistä. Pienen nettietsinnän tuloksena löysin hameen lipukkeen mukaisen unkarilaisen tekijän Domonkos Bernadett.

Omaan ompeluprokkikseen piirsin ensin kaavat ja sitten kappasin hyllystä palan sähäkän sinistä kangasta. Helma levenee maltillisesti ja siinä on hieman A-linjan makua. 

Takakappaleelle kuosittelin kaarrokkeen, jonka saumaan rakensin liehukkeet. Peuhasin kangasvarastostani liehukkeisiin kankaat, joiden kuviointi, tuntu ja laskeutuvuus näyttivät yhdessä hyvältä. Kolmen eripituisen liehukkeen kerroksellisuus sekä pitkä rusetti tuovat painopisteen taakse pyrstölleni. 
Tämä alaosa ei mielestäni kaipaa seurakseen muuta kuin yksivärisen t-paidan, joka sekin on tietysti itse tehty.
Mitenhän tässä hameessa sujuisi foksit ja humpat? Täytynee testata tämän kesän lavoilla. 


sunnuntai 6. toukokuuta 2018

juttuseuran haussa



Silloin harvoin, kun minä yritän ystävystyä näyttelyssä tuntemattomien ihmishahmojen kanssa, niin en sitten saakaan juttuseuraa. 


Sillä Weijo vaan luki kirjaansa....



.... Anna imetti vauvaansa....



.... ja Veli seisoi hiljaa ylväänä taidemuseon hallissa. (Kajaani)



Matti oli näköjään käynyt juuri kaupassa, mutta hänkin oli omissa ajatuksissaan. (Tampere)

----------------

Joka tapauksessa, kaikkia heitä oli hauska tervehtiä, vaikkeivat juttutuulella olleetkaan. Ehkä törmään näihin Liisa Hietasen virkattuihin ja neulottuihin ihmisiin vielä uudelleen. 

Silloin voisin ottaa toisenlaisen lähestymistavan. Vispata kättä heidän silmiensä edessä ja testata värähtääkö edes ilme tai räpsyykö silmät. Veikkaan, että kyllä värähtää ja räpsyy. 

Öisin he varmasti oikovat jäseniään ja pötkähtävät pitkälleen taidemuseon lattialle, että jaksavat taas koko seuraavan päivän seista tai istua näyttelyvieraiden iloksi. Lämmin kiitos ja halaus, että jaksavat! 😃


lauantai 5. toukokuuta 2018

jotakin minä osaan


Olisinpa fiksumpi. En osaa tavata englanninkielisiä neuleohjeita. Kankaankudonnan sidokset ovat hepreaa. En tajua koruketjujen tekemisestä tuon taivaallista.

Mutta ommella minä osaan. Osaan luoda tasona olevasta materiaalista kolmiulotteisen - sellaisen, jonka sisään mahtuu ihminen pujottautumaan sisään. Ja sellaisen, että sen saumat ovat haluamassani paikassa ja väljyydet ovat sopivat ja yksityiskohdat juuri mielikuvani mukaiset. Se tekee minusta onnellisen, sillä sitä taitoa ei kaikilla olekaan. Ei ehkä englanninkielistä neuleohjetta lukevalla, kankaan kudonnan taitajalla, eikä koruketjujen osaajalle.

Minä olen minä. Ja jotakin minä sentään osaan. Tällä kertaa rennot ruutuhousut yhdistettäväksi miehen paidasta muodistamaani hihattomaan puseroon.

P.S. Tämä teksti on tsemppausteksti. Luettavaksi sellaisina hetkinä, kun tuntuu, ettei taida osata oikein mitään. 😔


sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

hihaton petrifun



Voi, olen pitänyt vaatteiden ompelussa ihan liian pitkän tauon. Olen jo oikeastaan kaivannut sitä ihanaa tunnetta, kun onnistuu ompelemaan jonkin kivan jutun itselleen. 

Päätin aloittaa kevyesti ja tartuin miehen hylkäämään paitaan. Hyvin vähällä sain aikaan siitä hihattoman kesäpaidan itselleni. Melkein viisi ommelta vain: pääntien ja kädenteiden huolittelu vinokaitaleella sekä sivusaumat (eikä niitäkään ihan helmaan asti).

Yksinkertainen siitä tuli, muttei mitäänsanomaton. Siitä pitävät huolen kaksi hihaa, jotka upotin sivusaumoihin. Ne vain kietaistaan hauskasti rusettiin joko taakse tai eteen. 











perjantai 27. huhtikuuta 2018

pientä askartelua


Vaikka ompelukone houkuttelee nykyisin kovasti tarttumaan kankaisiin ja kaavoihin, niin en ole siihen houkutukseen vielä tarttunut. 

Vaan olen tarttunut esim. vanhoihin Kotiliesi-lehtiin ja liimannut tulitikkuaskeihin ihastuttavia, nostalgisia kuvia ihan vaan ilokseen. 


Ja väänsin minä myös muutaman risukirjaimen lisää näiden risukirjainten jälkeen.  


perjantai 20. huhtikuuta 2018

vaatteen uusi elämä


Täällä on heitetty puikot lepotilaan ja selattu juuri ilmestynyttä VAATTEEN UUSI ELÄMÄ -kirjaa niin, että sivut ovat kohta tötteröllä. 


Kirjan takakansi kertoo kirjan idean:
"Katso vaatekaappiasi. Siellä on kulunut, mutta rakas vaate, jota et henno heittää pois. Siellä on liki käyttämätön vaate, joka ei jostain syystä houkuta. Siellä on pikkuisen epämukava vaate, jota ei tule pidettyä. Siellä on virheostos, josta tulee huono omatunto. 
Anna näille vaatteille uusi elämä!
Käsityön taitajat näyttävät, miten ongelmavaatteesta tulee uusi lempivaate, katseiden kerääjä tai päälle puettava taide-esine. Vaatteen uusi elämä  on kirja siitä, miten kaapin perälle unohtuneet asut voidaan nähdä uusi silmin. Tartu lankaan ja neulaan rohkeasti, "osaat" tai et."



Ooo - että tulin iloiseksi nähtyäni kaiken! Olen nimittäin tiennyt tästä kirjasta jo sen alkutaipaleesta lähtien, sillä minua pyydettiin tähän mukaan, enkä juuri epäröinyt hetkeäkään mitä vastaan. Olen 12 käsintekijäporukan joukossa. Kiitos Tiina A., kun teit tiimisi kanssa kirjasta niin valtavan inspiroivan!

Puikot eivät pysyneet hyppysissäni moneen moneen tuntiin, kun pääsin ahmimaan kustantamon lähettämän ykköskappaleen. Päässä paukkuivat ilotulitteet, kun näin omia vaatteitani kirjan rouheen ja päheen oloisissa kuvissa. Ja niitä minun vaatteitani on siinä muuten aika monta. Ja missä seurassa - vau!

Jos olet yläsavolaisena immeisenä kiinostunut hankkimaan tämän kirjan ilman postituskuluja, niin sehän onnistuu. Tilasin kirjoja niin, että sen hankkiminen täällä Iisalmen tienoolla onnistuu heti uutukaisena ilman postikuluja. Ellet muuten törmää minuun lähiaikoina, niin tule moikkaamaan käsityökeskus Alliinaan, niin kirja lähtee mukaasi 29 eur hintaan.