Ruudullinen hartiahuivi oli viikattu nätisti kirpparihyllyyn odottamaan uutta omistajaa. Huivi näytti ihan kangaspuissa kudotulta kankaalta. Se oli neliön muotoinen, hapsureunainen ja kivan ruudullinen puuvillakuosi ja näytti hyvin erityiseltä. Kuvittelen, että joku emäntä on käyttänyt sitä perinnepuvun tai "emännänpuvun" kanssa. Myös väri miellytti. Joten ehkä minut oli tarkoitettu sen pelastajaksi.Riittääkö se hameeseen? Hapsureunaiseen perushameeseen? Pähkäilin.
Ja yllätyin, että kyllä se riitti.
Hapsureunoja tuli kivasti kaksi allekkain. Varsinaisen hameenhelman lisäksi ompelin toisen hapsukaitaleen kiinni hameen vuoriin ja viimeistelin kaitaleen risareunan vinokataleella.
Hartiahuiville tuli pidempi elinkaari. Jatkobileet hameena.
6 kommenttia:
Ihan näyttää kuin olisi ollut koko elämänsä hameena. Ja vielä sinunhameena, niin on sinun näköinen. Hieno pelastus.
Samaa mieltä, ihan sun oloinen hame.
Ihana hame ja mainio idea.
Wautsi. Ihana, pirtsakka väri ja varmasti mieluinen.
Kiitos. Vielä lisäyksenä se tähän juttuun, että hameen alavaraan (eli vuorin lantiokaarrokkeeseen) ei riittänyt enää sama kangas, vaan käytin siihen tyyliin sopivaa valko-puna-raidallista kangasta. Joten huivista ei jäänyt juuri mitään jäljelle. Vähän hassua silppua vain.
Oi kuinka kaunis hame, niin pirtsakka.
Lähetä kommentti