laiturivirkkaajan juhannus

Juhannuksena kaikki loputkin pyörylät pääsevät täydelliseen neliökäsittelyyn.

Täydellinen Juhannus!

mökkiterapiaa

Takana on monta sateista hetkeä virkkausta, monta kymmentä metriä lankaa, lukematon määrä kiinteitä silmukoita ja virkkuukoukku käy edelleen. 

Nyt harmaissa järvimaisemissa mökillä Pukkisaaressa. 

Mutta kohta juoksukenkäni vievät minut mutkaiselle ja kuraiselle kylätielle. Eilisiltaisella lenkillä tulin yllätetyksi; ahma löntysteli tien poikki edessäni. Minä tein äkkikäännöksen ja pinkaisin takaisin venerantaan. Tänään päätän lähteä lenkille toiseen suuntaan. 

ihana aamu

pääsiäisen mökkiterapia

Iloisesti pilkkien.

Eläväisiä sinttejä.

Ihanaisen pilkkikaverin kanssa. 

matto paikallaan

Valkoinen matto pääsi vihdoinkin paikalleen mökin ylätupaan. Sinne valkoinen sopii hyvin, koska ylätuvassa ei kävellä marjasaappaissa, eikä kanneta marjasankkoja. Siellä suurin fyysinen ponnistus tarkoittaa päivätorkkuja, yöunia ja verannalla laiskottelua.  

Kun sain maton levitettyä lattialle, jäin hetkeksi pötköttelemään pitsiliinatyynyjen sekaan sängylle ja katselemaan tyytyväisenä ympärilleni. Katselin ruutupäällysteisiä nojatuoleja, katajaisia puunaulakoita, kasvitaluja, verhoja ja peiliryhmää sekä kirjahyllyä - kaikkea sitä kivaa mitä olemme tänä vuonna sinne siskoni kanssa luoneet sinne melkein tyhjästä. Minusta meidän ylätupa on nyt hieno ja viihtyisä!

Ja vielä lopuksi pitää mainita, että matonpäitä grillikatoksessa viimeistellessä sain nautiskella taivaallisesta säästä ja tyynestä järvinäkymästä. Kyllä elämä voi sitten välillä olla niin ihanaa!

1. heinäkuuta

Verkolla pyydetty muikku on mökkiläisen parasta lähiruokaa!

tuorein ompeluprojekti

Noukin ostoskoriin Mikkelin Ekotorilta viime syksynä kaksi sivuverhoa, joiden ompelu oli edelliseltä omistajalta jäänyt kesken. Päärmäsin ne äskettäin vähällä vaivalla valmiiksi ja pääsin virittelemään ne paikalleen viime viikonloppuna.  Ne tulivat sivuverhoiksi mökkimme ylätuvan isoihin ikkunoihin. 

Asettelin ne tiukasti poimuun ikkunoiden reunaan metallilangan avulla. Pienessä sievässä supussa ne eivät pienennä yhtään sitä ihanaa järvinäkymää, joka ikkunoista aukeaa. Henkäyksen ohuesta kankaasta ommellut verhot ovat kauniisti ylipitkät. 

Kaksi vanhaa, valjua nojatuolia saivat irtopäälliset ja hexagon-tyynyt jo viime talvena.  Virkattuja kierrätyssängynpeitteitä olemme käyttäneet sekä ylätuvan toisessa ikkunassa (kuva alla) että myös alatuvassa. 

Ja siskoni on askarrellut ja koonnut nuoruuden aikaisista tietokirjoista samaan tilaan oivallisen kirjahyllyn. Tämä kierrätykseen vahvasti nojautuva yhteinen sisustusprojektimme jatkuu edelleen.... 

sydämen paikka

... pystyttää Euroviisu-kisakatsomo ja katsoa muutaman sekunnin välein 

(tuulen takia) pätkivää telkkua, ai ai. 

Sydän made by Mirja Parviainen, Viinijärvi.

pakkasiltana

Tänä pakkasiltana ovat miinusasteet olleet parissakymmenessä. Talvimaisema ollut kuuran kuorruttama.

Lämpimin ajatuksin tästä talvesta selvitään. Olen istunut illan ruudun ääressä, jatkanut viime vuoden mökkikuvien selaamista ja taiteillut niistä Mökkikuvakirjaa 2014.

Hei huomaatkos, sun onkees nykkii!

No huomasin, huomasin. Ja sehä on... Särki p*le!

herkullisia tatteja

Joskus suunnittelin ja virkkasin jämälangoista kaksi neulatyynyä, jotka ovat kuin kaksi hauskaa tattia. Ne seista napottavat tukeavasti ompelupöydällä, koska niiden runkona on tyhjentynyt muovinen nyörikela. Tosin tässä ne napottavat nurmikolla, että kuva olisi yhteneväinen seuraavan kuvan kanssa...

Tässä on oikea herkkutattisaaliini mökkireissultani muutaman päivän takaa. Ensimmäinen kerta ikinä kun niitä keräsin. Ja kokattu tattikastike oli ihanan pehmeää ja mehevää!                          

ympäristötaidetta mökkisaaressa

Äiti Maan omaa taidetta. - Okei, okei, yhdessä olen hieman avittanut. :-)

Mutta miten kaunista!

mökkiterapiaa

Minulla ei ole muistaakseni milloinkaan aiemmin ollut mitään tulehdusta oikeassa kädessäni. Kädessä, joka on the johtaja kahden käden tiimissä; vasemmalle kädelle jää vain avustavan assarin virka. Oikea käsi, the johtaja on reistaillut, kipuillut, kolottanut ja temppuillut jo pari viikkoa, vaikka lääkekuurikin on nyt viime päivät ollut tainnuttamassa sen uhmakkuutta. Hemmetti, että minua suututtaa!

Sen vuoksi oli päästävä Saimaalle mökkiterapiaan. Siellä annoin terveemmän käden paneutua sienisäkin kantamiseen. Kyllä luit oikein, ei sienikorin, vaan sienisäkin kantamiseen. Sen hirvittävän rouskumäärän kanssa sienikori käsipuolessa sipsuttelu olisi tuntunut hienostelulta.  

Samalla poimittiin myös kaikki kohdalle osuneet kanttarellit, mustatorvisienet ja orakkaat. Satoa siis tuli aika tavalla! 

Ja satoa saatiin myös Saimaasta!

Nykyisen Green care -ajattelun mukaan luonto hoitaa. Se on kuulemma ihan tutkimukissa todettu.
Että siellä myönteiset tunteet lisääntyvät ja ihmisen stressitaso laskee. Ehkä lihasjännityksetkin, toivon niin.

Nykyisessä mökkipäiväkirjassa on minun ompelemat päälliset.

Nyt olisi ollut niin, niin mukavaa kotiin palattuani istahtaa vaikka ompelukoneen ääreen, mutta oikeastaan tämä päivä on mennyt noita metsän- ja järven herkkuja säilöessä ja maistellessa.