keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

ruukkupajun kokeilu




Halusin punoa isoon ruukkuun belgialaisen pajupuun, jonka ohjeen löysin täältä

En tiedä olisiko pitänyt olla ohuempia pajuja, sillä vinoruudukon punominen vaati voimia ja narusta piti tehdä apusolmuja. Villipajukosta ei löytynyt vitsoja, jotka olisivat olleet hyvin pitkiä ja samalla hyvin ohuita. 

Nimettön paksuisia vitsoja oli hankala taivuttaa. Tämän vuoksi päädyin jättämään tyveen vielä narun tueksi ja yläosaan yksittäiset solmut. Poistan ne sitten, kun puu on juurtunut ja tasoitettu latvapöheikkö puskee vihreää. Käytän viimeisen ristikon sitomiseen sitten vasta ohutta pajua, jos vielä tarvetta on. 

Tämän pajupuun juurtumista on varmasti hauska seurata ja latvusta sitten myöhemmin muotoilla haluttuun muotoon. Nyt ruukkua tulisi muistaa kastella. Runkoon ilmestyvät sivuversot tulee napsia pois. Latvuksen tulisi haaroittua mahdollisimman paljon.

Toivottavasti paju herää virkeänä uuteen kasvukauteen - - uudessa olomuodossaan. Tämä on jännittävä koko kesän kestävä kokeilu. 



5 kommenttia:

Hieno tar kirjoitti...

Wau,tulee varmasti upea koriste. Pajut on kestäviä, kohta puskee vihreää :-)

Kankuritar kirjoitti...

Mielenkiintoinen kokeilu. Yhtenä vuonna punoin pajuista suuren porttikaaren elämänlankaa varten. Upotin pajujen päät suuriin ruukkuihin, samoihin, missä olivat elämänlangan juuret. Ja niinhän ne lähti pajutkin kasvamaan!

kosotäti kirjoitti...

Mahtava idea,mielenkiinnolla seuran pajupuusi kehitystä.

Anne kirjoitti...

Tätä kokeilua seuraan. Mielenkiintoista nähdä miten kokeilu sujuu :)

nätti rätti itse kirjoitti...

Yleensä pajunvitsat työntävät lehtiä vaikka vain hernekeppeinä, mutta katsotaan tuleeko vihreää, kun sitä sitten oikein odottaa ja toivoo...