perjantai 30. marraskuuta 2012

puikoilla jotain?


Tämän vuoden ensimmäisessä pikkujoulussa pääsin poseeraamaan Virven kanssa.
Olihan siellä paikalla myös Virven kaverit Eini, Tapsa, Danny ja Reetu. 
Menneiden vuosikymmenten biisit saivat koko kropan hytisemään...

Hmm... olisinpa muuten oivaltanut kysyä Vickyltä, onko nyt parhaillaan puikoilla jotain?? :)



torstai 29. marraskuuta 2012

laudeliina



Mieli tekisi laittaa saunankiuas kihisemään, ja testata heti-pian-välittömästi tätä uutta, vastavalmistunutta laudeliinaa!

Vaalea kude on entistä verhokappaa, joka on poppanakuteen lailla leikattu vinoon ja noin sentin levyistä. Kudoin sen marttaloimeen ja yritin kutoa löyhällä kädellä, ettei kankaasta tullut liian tiivistä. Kanttauskangas on myös kierrätysmateriaalia.

Hintaa tälle laudeliinalle tuli loimen hinta eli 6 eur. Eikä ihan sitäkään.



keskiviikko 28. marraskuuta 2012

säärystimiä




Kuvankäsittelyohjelmalla on hauska leikkiä ja samalla kuunnella vaikka nettiradiota. Käsittelyyn osuivat säärystinkuvat. Fiilistelyn takasi nettiradio BBC Radio1High.

Tarkistin ex-blogini puolelta, että noilla ekoilla säärystimillä ilmoittauduin olympianeuletempaukseen 2006. Keskimmäiset säärystimet on ihan yksinkertaiset mustat. Ja alimmaiset ruudulliset syntyivät viime vuonna matkaneuleena

Talvi tarkoittaa säärystimiä!



tiistai 27. marraskuuta 2012

jätteen vähentämisen viikolla


Luin jostakin, että parhaillaan (20-28.11.2012) on meneillään vuosittainen jätteen vähentämisen viikko. Useassa EU-maassa ja myös meillä Suomessa. 

Olen nyt myöhäisherännäisenä hengessä mukana niin, että siirrän tähän vanhan blogini puolelta esimerkkejä siitä, miten olen uusiokäyttänyt omaan varastoon jossain vaiheessa kulkeutuneita kalusteita. Ongelmajätteitähän ne eivät tietenkään ole olleet, mutta jätettä kuitenkin. Monen vuoden heitteillejätön jälkeen ne saivat lopulta uuden pintakäsittelyn ja uudet tervetulotoivotukset siirtyä taas kodin puolelle. 



Muutama vuosi sitten päällystin esimerkiksi vanhan lipaston karttasivuilla. Lipasto toimi aikanaan 90-luvulla meillä vauvanhoitopöydän alaosana. Innostuin sivelemään oman oppikoulun aikaisen peruskartaston sivut kiinni sen pintaan liima-vesi-seoksella.

Lipasto on ollut nyt muutaman vuoden tässä kuosissa ulko-oven lähettyvillä. Yhä uudelleen sinne sukelletaan etsimään tumppuja, kaulaliinoja ja muita asusteita... Pintakäsittely on ollut yllättävän kestävä ja kestää kosteahkoa pyyhkimistä.



maanantai 26. marraskuuta 2012

mustaa


V&V olivat sitä mieltä, että heidän makkarinsa tarvitsee höysteeksi mustan verhon. Musta verho onkin selkeä ja konstailematon. Tuonee makkariin lisäsärmää kuviollisten, värikkäiden verhojen kaverina.

Koska V&V kääntyvät ompelullisissa tarpeissaan yleensä minun puoleeni, niin lupasin katsoa onnistuuko. Muuta mustaa kangasta ei varaston uumenista löytynyt kuin samaa, mistä tein viime keväänä parit "hermohousut".

Perusverho on perusverho. Hyvä siitä tuli. Laitoin alapäärmeeseen piiloon ns. lyijynauhaa, että se laskeutuu kauniimmin.

"Hermohousut"


lauantai 24. marraskuuta 2012

kuvansiirtokokeiluja kankaalle



Tämä on sitä, jota ei ole vain tullut itsekseen kotona testattua. Sitä paitsi jonkun kokeneemman vinkit varmistavat, ettei silitä liian kuumalla raudalla tai polta näppejään tai pahimmassa tapauksessa polta koko taloa tai, tai, tai. Yritän siis sanoa, että olen jäälleen muutaman tunnin kurssilla. Kokeilemassa useampaa eri tapaa siirtää kuvia kankaalle.

Tulostettuja ja kopioituja kuvia. Pelikuvina? Monivärisenä? Mustavalkoisena? Mustesuihkukirjoittimella? Lasertulostimella? Kiva-lakalla? Kuvansiirtoaineella? Kuvan pintaan? Vai sekä kuvan että kankaan pintaan? Kuivumisaika? Silitystä?........Kysymyksiä oli paljon ja vastauksia saatiin. Mutta huomenna jatkuvat harjoitukset.

varhain lauantaina


Tämä on niin hömelön kiva kuva, että se on ladattava tänne vaikkei muuta asiaa olisikaan.

Paitsi, että samalla tässä moikkaan uutta lukijaani Käsityöläisen kotona 
ja hyppään tästä vastavierailulle hänen ideoita pursuavaan blogiinsa!





perjantai 23. marraskuuta 2012

pistelty joulukassi




Löysin viime joulun alla kaikkien joulukrääsää pursuavien laatikoiden ja kassien lomasta ristipistoilla pistellyn seinätaulun, joka oli ollut siellä piilossa monta vuotta. Se oli amerikkalaisen kirjekaverini ompelema jouluinen seinävaate. Vuosiluku nimikirjainten kanssa on 1994.

Päätin loihtia siitä silloin itselleni jouluveskan ja vähän harmittelin, kun keksin ommella sen vasta niin lähellä joulua. Nyt ajattelin sitten ottaa hieman varaslähdön sen käyttöön, sillä jo tänään fiilistelin se käsipuolessa maailmalla (okei, automatkalla töihin).



vanhan pitsiliinan ohje (2)


Olin päättänyt löytää tämän pitsiliinan ohjeen vanhoista Suuri Käsityökerholehdistä. 1990-luvun lehdistä sitä ei löytynyt, joten oli alennuttava kasarivuosikymmenelle. Ja viimein joulukuun 1983 kohdalla tärppäsi otsikolla Tämän joulun TÄHTILIINA


Kaikenlaista muutakin jouluhauskaa tuli vastaan. Pikkuisista virkatuista tontuista tyllillä koristeltuihin havukransseihin.



torstai 22. marraskuuta 2012

pois, pois, oranssi pois


Hei, meillä maalataan!
Olkkarissa. 
Oranssi piiloon... tujakkaa lohenpunaista tilalle...



tiistai 20. marraskuuta 2012

kahtena messupäivänä

Nuutajärven Lasipallopuu

Kahtena päivänä Tampereen Kädentaitomessuilla. Monen monta tuntia yhteensä.

Esillä kaikenlaista kaunista. 
Huomiota herättävää. Upeaa. Persoonallista. 
Inspiroivaa. Perinteistä. Uudenlaista. 
Arkistakin. 

Sukellus käsityöyrittäjien tämänhetkiseen tuotetarjontaan, käsityöosaamiseen ja -trendeihin. 

Myös uusia reseptejä ja työvälineitä sekä lisäenergiaa tuleviin käsityökokeiluihin.

Onnea on käsillä tekemisen taito!

torstai 15. marraskuuta 2012

rikkakihveli soikoon






Penteleen pikkulinnut ihastuivat tähän ovikoristeeseen niin, että kävivät naputtelemassa sen kahvaa jo riesaksi asti. Tämä ovikoriste on kuitenkin sen verran originaali esine, etten salli mokomien nokankoputtelijoiden jatkavan ilklikurisia puuhiaan.

Se on nimittäin alkuperäisessä merkityksessään 1940-luvun pula-ajan kovapahvinen rikkalapio. Sen sijaan, että pitäisin ovikoristeena aina jonkinlaista kranssia, pidän ovessa välillä tätä erikoista rikkakihveliä, jonka joskus hankin jonkun käsityöläisen puodista Tampereelta. 

Se tuo aina mieleeni myös moskovalaisen Elenan. Kiinnitin joskus kihvelin pohjaan pienen meripihkataulun, jonka sain muistoksi häneltä eräällä vapaaehtoistyön leirillä. Mitähän mahtaakaan tälle nykyään kolmikymppiselle naiselle kuulua? 

Pikkulintujen tuhotyölle oli yksinkertaisesti tehtävä jotain ja varsin yksinkertaiseen ratkaisuun päädyin; kieputin ensiavuksi kahvan ympärille vanhaa pitsinauhaa. Ehkä tässä taistelussa pikkutiaisia vastaan vein voiton minä, haa!

Vai olisiko oveen vaihdettava jo joulukranssi tai havusydän?

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

marttaloimi

Vai luitko otsikon ensin, että marttaloinen? :)

He hee, loisella onkin Wikipedian mukaan kaksi merkitystä. Se on eliö, joka elää isäntäeläimessa aiheuttaen tälle vahinkoa. No joo, ei sillä tässä ole mitään merkitystä. 

Mutta yllätys yllätys, loinen voi tarkoittaa myös maatalousyhteiskunnassa alimman yhteiskuntaluokan ihmisparkaa, joka on asunnoton ja elää työnantajansa tiloissa. Suomessa tätä nimitystä asunnottomista ihmisistä muka käytettiin 1800-luvulla eniten Savossa. Marttaloinen ei siis olisi ollutkaan ihan virheellisessä yhteydessä tässä. 

Ja selitys on tämä: tämä marttaloimi on näissä kangaspuissa vuokralla. Vieraissa tiloissa. Melkein kuin asunnoton. Työnantajan tiloissa elävä. Siis loinen. Marttaloinen kutoo marttaloimea, hah.


Ja sitten asiaan.

Täällä meillä päin käsityökeskukset tarjoavat yhdistys-, työpaikkaporukoille ym ryhmille kangaspuut vuokralle kolmeksi kuukaudeksi 60 euron hintaan ja rakentaa puihin kimppaloimen kutomista vaille valmiiksi. 

Me marttaloiset otimme tarjouksen vastaan ja tilasimme 30 m mustaa 50 senttistä poppanalointa. Ensin kutoi Aino. Sitten olin vuorossa minä. Kukin vuorollamme suihkimme tyynykangasta, saunan laudeliinaa, kassikangasta, kaitaliinaa.... Tästä minun kankaastani ompelen keittiöön neljä kattausliinaa.  Ainakin tässä vaiheessa suunnitelma on vielä niin. 


Jotenkin tämä kyllä näyttää mattokankaalta, mutta usko pois, ei se vaan matto ole. 

Alla näkyy keittiön räsymatto. Uusien kattausliinojen olisi tarkoitus mätsätä niihin.


Ja suunnittelen kanttaavani ne samalla tavalla leveällä reunuksella kuten tällä hetkellä pöydällä olevat.




tiistai 13. marraskuuta 2012

valkoiset kynttiläruukut

 Nämä pienet valkeat saviruukut kasvattavat kesäisin suikeroalpia tai muuta kukkaa amppeliruukkuina.
Otin äskettäin siivouspäivänä samat ruukut uudelleen käyttöön. Tyhjennettyinä ja putsattuina tietty. Nyt istutin niihin kynttilät. Merisuolaa pohjalle kuin lumeksi.



Ruukut kuitenkin näyttivät kaipaavan jotain kuvioita, joten imuroinnin aikan raksutti, että kaapista löytyy vielä sitä ruusukuvioista kontaktimuovia. Siis kesken huushollin putsauksen oli pidettävä pieni askarteluhetki.






Se oli sitä samaa kontaktimuovia, josta joskus leikkelin kukkia myös keittiön yhteen lasikuitutapettiin. Siihen kun ei tavallista kukkatapettia voinut rempan yhteydessä laittaa.

Nämä kynttilät voisivat toimia myös adventtikynttilöinä, mutta niitä nyt sattuu olemaan viisi. Yksi liikaa, joten kaikki polttoon vain samalla kertaa.

maanantai 12. marraskuuta 2012

vanhan pitsiliinan ohje


Pitsiliinat on ihania. Tästä pitsiliinasta, jonka keskiössä on kangasta, olen tykännyt aina. Olen virkannut sen parikymmentä vuotta sitten. Se on kiertänyt huushollissani milloin missäkin, mutta nyt se on jämähtänyt keskelle ruokapöytää. 

Suunnittelen virkkaavani saman muotoisen, mutta värillisen. Ei nyt tänä iltana, vaan mukaan vaikka bussityöksi tulevan viikonlopun messumatkalla Treelle. Mutta mistähän löytäisin ohjeen?

Ennen kuin myönnyn virkkaamaan tuosta liinasta laskettujen silmukoiden ja pylväiden mukaan, yritän löytää siihen alkuperäisen ohjeen. Ehkä se löytyy silloisista Suuri Käsityökerho-lehdistä, jotka notkuvat varastoni hyllyillä. 

Joten ohjetta mä metsästämään...


sunnuntai 11. marraskuuta 2012

tämä päivä

Tänään on ollut poppananleikkuupäivä, juoksulenkkipäivä, räntäsadepäivä ja... ai niin, totta kai myös isänpäivä ja kakkupäivä!

Mutta koska tämä on kässäblogi, on pysyttävä aiheessa ja laitettava loppuun vain kuva... siitä päivän poppananleikkuuhetkestä. Tai laitetaan kaksi.





lauantai 10. marraskuuta 2012

kynttilän loistetta







Olen tänään käyttänyt monta tuntia lähes 4000 kuvan varmuuskopiointiin. 
Omassa pihassa ja kotona on tullut otettua ihan muutama kuva myös kynttilöistä. 

torstai 8. marraskuuta 2012

kassia punoen



Opin viime viikonloppuna punontakurssilla tuulimyllytekniikan ja kokeilin millaista sitä olisi tehdä matonkuteeseen. Aloitin punoa siitä kassia. 

Vaikka tekniikka on aika helppo, niin ei se helpolla päästä, sillä se on myös tylsän hidasta. Joten samaan aikaan on viihdytettävä itseään vaikka telkkariohjelmilla. Työ etenee melkein tekijäänsä riuduttaen. Sen vuoksi tavoite on saada se valmiiksi vaikka ensi vuoden hellepäiviin mennessä. Kesäkassiksi.

Hitaasti se etenee. Mutta olen laskeskellut, että jos solmin yhden rivin illassa, niin se olisi valmis jo tämän talven paukkupakkasten aikaan. Tämä työ ei salli minkäänlaista pitempiaikaista unohdusta, koska silloin se, miten kude kiepautetaan vasemman käden sormien ympäri ja miten toinen kude pujotetaan sen läpi, unohtuu ihan varmasti.

Olen tässä alkanut epäillä, että jos punon samalla tavalla koko kassin, se painaisi aivan liikaa, vaikkei siinä puolta omaisuutta kantaisikaan. Niinpä on keksittävä siihen jokin ratkaisu. Ehkä punon vain kassin alaosan ja jatkan sitä yksivärisellä kankaalla, vai ehdottaisiko joku jotain muuta?