Penteleen pikkulinnut ihastuivat tähän ovikoristeeseen niin, että kävivät naputtelemassa sen kahvaa jo riesaksi asti. Tämä ovikoriste on kuitenkin sen verran originaali esine, etten salli mokomien nokankoputtelijoiden jatkavan ilklikurisia puuhiaan.
Se on nimittäin alkuperäisessä merkityksessään 1940-luvun pula-ajan kovapahvinen rikkalapio. Sen sijaan, että pitäisin ovikoristeena aina jonkinlaista kranssia, pidän ovessa välillä tätä erikoista rikkakihveliä, jonka joskus hankin jonkun käsityöläisen puodista Tampereelta.
Se tuo aina mieleeni myös moskovalaisen Elenan. Kiinnitin joskus kihvelin pohjaan pienen meripihkataulun, jonka sain muistoksi häneltä eräällä vapaaehtoistyön leirillä. Mitähän mahtaakaan tälle nykyään kolmikymppiselle naiselle kuulua?
Pikkulintujen tuhotyölle oli yksinkertaisesti tehtävä jotain ja varsin yksinkertaiseen ratkaisuun päädyin; kieputin ensiavuksi kahvan ympärille vanhaa pitsinauhaa. Ehkä tässä taistelussa pikkutiaisia vastaan vein voiton minä, haa!
Vai olisiko oveen vaihdettava jo joulukranssi tai havusydän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti