kolmen tekstiilitaiteilijan näyttelyssä

(Heli Ryhänen)

(Pauliina Turakka Purhonen)

(Pauliina Turakka Purhonen)

(Pauliina Turakka Purhonen)

(Ulla Jokisalo)

Sadan kilometrin autolla rämpiminen kymmenen sentin loskassa alkoi tuntua tänään järkevältä ajanvietteeltä vasta, kun pääsimme itse asiaan: Kajaanin taidemuseoon tekstiilitaiteen äärelle. Kolmen naisen yhteisnäyttelyyn.

Valokuvaaja, joka käyttää töissään neulaa ja lankaa. On Ulla Jokisalo.

Kuvanveistäjä, jonka näyttelytöistä suurin osa oli keinonahkaisia isoja pelottavia otuksia. On Heli Ryhänen.

Ja kuvataiteilija, joka ompelee ja tikkaa, kirjoo ja pistelee... isoja keskiaikaisten kirkkoveistosten tapaisia  kangashahmoja ja -enkeleitä. On Pauliina Turakka Purhonen. 

Totta vai leikkiä? oli näyttelyn nimi. Totisia, jopa ahdistavan totisia, olivat monet työt. Leikillisyyttä vain jossakin. Ainakin Turakka Purhosen tekstiiliveistokset ovat sellaisia, etten töiden sanomaa ole koskaan oikein käsittänyt. Jos olen koskaan kovin yrittänytkään ymmärtää. Jaksan vain aina pysähtyä niiden ääreen ja hämmästellä hänen tekniikkaansa, muototajua ja tarkkuutta.

Näyttely oli elämys ja läksin melkein lentoon. 

Kävimme myös Antiikki-, keräily- ja vintagemessuilla, mutta ne jäivät tietenkin tämän näyttelyn varjoon.