kierrätysmosaiikkia

Olen tässä nyt pari päivää pyöritellyt ajatusta, että saumaanko mosaiikkipalloani ollenkaan?

Mosaiikkipalat syntyivät ylijäämäkaakeleita vasaroimalla.

Niiden liimaamisessa aurinkoisella verannalla oli oma hohtonsa. Linnut lauloivat pihapuissa. Mieli tuli seesteiseksi. Tunteja kului, eikä kiire ollut minnekään.

Aiemmin pallo tuotti iloa keilaajalle. Se pelastettiin jäteasiaan joutumiselta. 

Nyt se uudesti syntyneenä "keilataan" koristeeksi kukkapenkkiin. 

Se on ihan selvästi hyvän tuulen koriste. Ööö, tuulen??...
Tuuli ei sitä onneksi kuljeta senttiäkään.
Pallo painaa kuin norsu!