sunnuntai 1. marraskuuta 2015

aina on tarvetta parille tyynyliinalle



Kippasin suuren läjän erilaisia puuvillatilkkuja lattialle ja aloin ommella roisilla otteella tilkkupintaa.


Kun tuntee tilkkuilun säännöt, niin niitä voi myös rikkoa. Jätin taka-alalle ajatukset hirsimökeistä, pikakolmioista, juopon poluista ym tekniikoista - ja annoin saumojen syntyä siihen mihin ne sattuivat syntymään. Ripaus hulluttelua on sopinut viikonlopun mielialaan hyvin.


Myös monta vajaata lankarullaa tyhjeni. 


Onneksi lankarullien joukosta löytyi myös pari rullaa valkoista tikkauslankaa, 
että saatoin tikata tyynyliinoihin hieman vahvemmat tikkaukset. 



Taustakankaan ja tilkkupinnan väliin laitoin hyvin ohuen vanulevyn.



Monta, monta hukkapalaa ovat nyt hyötykäytössä tyynyliinoina. 


Ja kolmas on tuolla kesken, joten lähdenpä tästä jatkamaan. 
Hyvää virettä  on turha pitemmäksi aikaa katkaista - heippa!



6 kommenttia:

kosotäti kirjoitti...

Kannatti luopua kaavoista sillä nuo tyynyliinat on ihan mahtavia

Ingi kirjoitti...

Todella sievät!

Hieno tar kirjoitti...

Pirteitä tyynynpäällisiä.

Marle kirjoitti...

Ihanat! Tyylikäs tikkauskin vielä.

Poutapilvi kirjoitti...

Mikähän se onkin kun joskus on niin vaikeaa käyttää ehjää kangasta. On paljon mukavampi penkoa niitä kaikkein pienimpiä palasia ja aprikoida että mitähän noistakin saisi. Ja sitten se lankarullien tyhjennys. Minäkin teen justiin noin. Reippaat, rohkeat ja konstailemattomat päälliset saitkin aikaiseksi. Hyvää marraskuun alkua!

nätti rätti itse kirjoitti...

... ja tilkkukorin tyhjennys jatkuu ja jatkuu...