Herkät sudenkorennot ovat säikähtäneet koleutta ja pimeää ja poistuneet. Yhden helmikorennon kuitenkin kotoani bongaan.
Tulipa väännettyä rautalangasta ja pujoteltua helmistä, kun kerran lähes kaikki muutkin läsnäolijat sellaisen askartelivat.
Sanotaanhan, että yhdessä tekeminen ja kollektiivisuus ovat hyvästä.
2 kommenttia:
Kaunis!
Niinhän se on se yhdessä tekeminen hyvästä monun tavoin. Itse sosiologina (tai no melkein sosiologina) siihen on tullut perehdyttyä aika paljon.. Itse kyllä olen enemmän yksin näpertelijä kuin ryhmässä puuhastelija.
Kaunis on surenkorento, ihana yksityiskohta ja kesän muistuttaja jossain omassa paikasaan kotona. :)
Lähetä kommentti