keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

mukavasti kotioloissa



Kuka kotivaatteissaan muistaa sellaiset sanat kuin muodikkuus, trendikkyys ja kausivärit? En minä ainakaan! Tuskin muulloinkaan.

Joskus olen mielikuvissani jo tuominnut tämän omatekoisen, 1970-luvun kaavalla ommellun maksimekon kirpparille myyntiin. Tällaisena koleana kesäviikkona olen iloinen siitä, etten ole koskaan tehnyt niin. Sillä suloisen pehmeään flanelliin sujahtaminen tuo ihanaa lämpöä ja mukavuutta ympärille, kun ulkona uhkaa kaikki kesäkasvit tappava halla ja talot kaatava hirmumyrsky, pah!

Raparperisavotassa olen viime aikoina ollut. Hyvää mehua on keitetty enemmän kuin yksi mehumaijallinen.





5 kommenttia:

kosotäti kirjoitti...

Tosi ihana mekko, hyvä ettet ole sitä kirpparille vienyt, sillä nyt kyllä on kaikki lämmin vaate tarpeen. Pipo päässä ja hanskat kädessä kitken, hui että on kylmää, mutta siitä huolimatta oikein lämmintä juhannusta.

Hieno tar kirjoitti...

Nätti mekko! Mehuja höyryttäessä ainakin on lämmin;)

nätti rätti itse kirjoitti...

Kiitos, juu, kyllä höyryävän mehumajan äärellä tässä mekossa tarkenee... Hyvää Juhannusta!

Tuomontuvan Anni kirjoitti...

Iloisen näköinen mekko, rimpsukin helmassa. Ja vielä mahtuu päällekin, sorjana olet säilynyt -70 luvulta tähän päivään.
Leppoisaa juhannuksen aikaa.))

nätti rätti itse kirjoitti...

No joo, olen leikannut mekon 70-luvun kaavaa käyttäen, mutta ihan 2000-luvulla sen olen ommellut. Useampia vuosia sitten joka tapauksessa.