***********

kolme pirtsakkaa

Joskus pitää työpaikallakin siivota varastoja, että tietää mitä siellä on. Sieltä löytyi esimerkiksi iso puuvillakangas, johon oli kirjoitettu persoonallisin isoin kirjaimin yhdistyksemme edellinen nimi Ylä-Savon käsi- ja taideteollisuusyhdistys. Sellaista kangasta ei tarvita enää. Olemme olleet Taito Ylä-Savo ry jo monta vuotta. Niinpä päätin ottaa kankaan mukaan kotiin ja ommella hurauttaa tästä ihanan värikkäästä kankaasta kolme pirtsakkaa essua. Essut ovat kokoa "nuoret käsityökoululaiset".

vaaleaa, pehmeää turkoosia

Tämä uusi, ihana huivi laittaa mieleni liitelemään perhosen lailla. 

Iloni on ylenpalttista. Kudoin sitä puolitoista päivää.

tähtimatto joulukuuselle

Kohta on aika kurkotella yläkaappiin ja kaivaa esiin kaikki samat nostalgiset, sekalaiset kuusenkoristeet kuin monta vuotta aiemminkin. Minä en ole jouluihminen, joka jo elokuussa alkaa pähkäillä koristelenko joulukuusen tänä vuonna kulta- vai hopeapalloilla. Sen sijaan samat koristeet tuovat rakkaita muistoja; joukossa on päiväkoti- tai kouluaskarteluna syntyneitä käpytonttuja ja osa maailmalta kirjeenvaihtoystäviltä lahjaksi saatua kimalletta. 

Tänä vuonna joulukuusi saa kuitenkin alleen uuden maton tunnelmaa ja lämpöä tuomaan. 

Virkkasin maton uuden, Kauneimmat Joulun Käsityöt -lehden ohjeella. 

Yritin virkata ohjeessa olleen piirroksen mukaan, mutta silmukoiden määrät olivat minusta niin epätarkkoja,  että suostuin kiltisti purkamaan monta kertaa ja laskemaan tarvittavan pylväsmäärän kerrosta kohti uudelleen. 

Sinnikkyys palkittiin. Esteetikon silmään siitä tuli lopulta ihan hyvä matto, joka jättää latvatähden loiston kakkoseksi.

makrame tähtiä tyhjille seinille

Minä ajattelen nyt, ettei makrame tähtiä ole koskaan liikaa. 

Koska niitä on niin helppo tehdä. 

Ja jokainen on hieman erilainen. Niin kuin lumihiutaleet.

iso sydän

Joulua odotellessa kuuluu virkata ainakin yksi joulusydän, eikö vaan? 

Kauneimmat Joulun Käsityöt -lehdessä olleesta ohjeesta lähdin liikkeelle. Mutta en päässyt kuin ensimmäiseen lauseeseen, kun ohje tökkäsi. Siinä luki: "Virkkaa kaksi samanlaista kappaletta. Kappaleet virkataan edestakaisin." Ja ajattelin, että höpö, höpö, pitäkää ohjeenne. Sydämestä tulee kauniimpi ja siistimpi kun virkkaan spiraalina, pyörövirkkauksena. 

Eikä lankani tietenkään ollut ohjeen mukaista, vaan ihan jotain ikivanhaa karheaa lankaa pari pientä puolanjämää.

Tungin vanua sisään ennen kuin virkkasin sydämen yläosastaan umpeen. Pitsinauhalla ripustan sen oveen toivottamaan vieraita sisään. Sydämellistä joulun odotusta!

hopeapörrölangasta

Vähän vaiheessa vielä.

tapaamisiin!

Aij-jai miten jännittävää! 

- Eija

ajatus ikkunassa

(Tommy Hellsten, Elä ihmeessä, kirja kiitollisuuden lahjasta, 2017)

Lasilevy oli lohjennut oikeasta yläkulmastaan. Se pääsi silti keittiön ikkunan väliin somisteeksi. 

Illalla ei malttaisi laskea sälekaihtimia eteen. Päivänvalossa joutuu terästämään katsetta.

Nyt Tommy Hellstenin mietelmä, ehkä ensi viikolla Tove Janssonin. 

pinkki froteematto

Pinkkiä froteemattoa virkatessa en törmäänyt kertaakaan seinään. 

Ohje: Step On -matto / Lankava Oy

Mihin kädet tarttuisivat seuraavaksi? Ompelukonettakin on jo ikävä.

kierrätyskynttilöitä

Käsintekemisen taitoa –kirjaa vapaa päivänä selatessani innostuin kuppikynttilöiden valmistamisesta.

Ajattelin, että on kiva päästä hyödyntämään vanhoja kynttilänjämiä eri tavalla kuin mitä olen aiemmin tehnyt (sytykeruusut ja sytykehiiret).

Ensin piti kylläkin pistäytyä kirpparilla hankkimassa kiinalaisia ruusukuppeja. Ja ostaa käsityökeskus Alliinasta kynttilälankaa. 

Tarvittavat kattilat olivat entuudestaan tallessa. Pienempi sulatuskattila sopii täydellisesti isompaan kattilaan, jossa vesi kiehuu.

Kuppikynttilöitä on helppo tehdä. Netistä löytyy useita ohjeita niiden tekemiseen. Esim. Päden paja -blogissa on yksi ohje.

Kuppikynttilä on kiva pieni lahja antaa juuri tähän vuoden aikaan. Tekemään äidin, siskon, kummin, naapurin tai ystävän himpun verran onnellisemmaksi. Ja erityisesti jouluna kukkatervehdyksen sijaan. Ajatukset kun pakkaavat nyt väkisin jo suuntautua jouluun.

Pyhäinpäivänä rauhoituin yhden kuppikynttilän äärelle. Sen palaessa tasaisesti ja savuttamatta, jatkoin pinkin pörrömaton virkkaamista. (Ohje: Step On -matto / Lankava Oy) 

idea1 + idea2 = toteutus

Halusin matkia siskoltani lahjaksi saatuja villasukkia. Niissä on niin kivat isoäidin neliöstä tehdyt varret. (idea1)

Halusin myös matkia värimaailmaa koivikosta, johon yksi makkareistamme on muuttanut. (idea2)

Nämä kaksi asiaa olivat pohjana seuraavien sukkien/tossujen suunnittelulle. 

Otin Lykke-lankaa. Ja sen värikartasta värin, jossa hehkuu kesäinen järvimaisema. Sekä hieman yksiväristä mustaa.

Virkkasin kaksi isoäidin neliötä sukan varreksi. Neuloin normaalin sukan kantapään ja terän. Lopuksi ompelin sukanpohjiin nahkapohjalliset. 

Näin syntyi parissa päivässä tossukkaat, jotka kuvaushetkellä pääsivät - hoh-hoijaa - huokaisemaan laiskasti ja toimettomana viimeistä kertaa. Niiden tarkoituksena on nimittäin olla emäntänsä jalassa ahertamassa työpaikalla, jossa korkkareita ei käytä kukaan. 

Hyvää viikonvaihdetta hyvät blogini ystävät - korkkareilla tai ilman! 

marjakka on sen nimi

Siinä se nyt köllöttelee ihan makoisan näköisenä. Toinen hapsumattoni. Se sai nimekseen Marjakka. 

Kiitos muutamasta nimiehdotuksesta. Ne auttoivat leikittelemään minua sanoilla ja kirjaimilla. Sillä sitten seuraavana yönä monta kertaa kylkeä kääntäessäni ja ihan muita asioita vatvoessani, sana Marjakka pullahti ohimoon. Se on oikein hyvä nimi matolle, joka on kuin "marjaherkku"! ;-)

Matto on nyt innoittamassa käsityökeskus Alliinan asiakkaita samanlaiseen solmeiluprokkikseen. Eli matto on siellä esillä. Ja moni on jo innostunutkin, sillä Alliinasta löytyy tietenkin hapsumattoon tarvittavaa verkkopohjaa, mattokanttia ja valtava värivalkoima trikookuteita. 

kiva käsityökirja

Rakastan käsityökirjoja. Poimin niistä inspiraatiota. Harvoin noudatan niiden reseptejä kirjaimellisesti, mutta inspiraation lähteenä ne ovat niin, niin herkkua. 

Ja joitakin kirjoja lukee melkein kuin novelleja tai pienoisromaania. Mainio esimerkki tästä on kirja Perinteiset villasukat (Anna-Karoliina Tetri, Moreeni 2016). 

Tetri on tehnyt kirjaa varten paljon pohjatyötä museoissa sekä vanhojen käsityölehtien arkistoissa. Hän nostaa vanhat mallit esille mielenkiintoisten tarinoiden sekä sukkien historian kautta. Paitsi ohjeita, kirja tarjoaa myös mukavasti tietoa, jonka lukee ahmien. 

Vaikka vanhat sukkamallit on sovitettu kirjassa nykyaikaan ja nykylangoille, yhtäkään sukkaparia en tuosta kirjasta ole (vielä) neulonut. Siinä kerrottu sukkahistoria ja naisen historia kuitenkin kiinnostavat. 

"Somerniemeläinen nainen kertoo, että hän opetteli jo 7-vuotiaana sukkien neulomisen ja parsimisen. Äidillä oli suuret askareet yksin hoidettavana, eikä hän ennättänyt pitää lapsiaan sukissa ja kintaissa. Koulussa opetettiin kaikki neulomaan, ja vuonna 1915 osasivat niin pojat kuin tytötkin neuloa itselleen sukat. Sukat olivat tarpeen, joten niitä neulottiin aina kuin aikaa oli. Iisalmessa vanhat ihmiset neuloivat sukkia liikkuessaan ja kyläillessäänkin."

tänään keittiössä

Olen tänään vähän fiksaillut ja päivittänyt keittiötä.

Viimeisenä hommana etsin kynttilänjalkaa isolle vastahankitulle munanmuotoiselle kynttilälle. Siihen tehtävään sopii tänään täydellisesti yksi niistä kymmenistä, tähän huusholliin vuosien varrella voitetuista palkintopokaaleista.

Kuminauhaan sujautetut pinkit ja valkoiset puuhelmet raikastavat pokaalin kultaista ilmettä kummasti.

mikä matolle nimeksi?

Aloitin taiteilemaan seuraavaa hapsumattoa, vaikka edellinenkään ei ole ihan valmis. Tämä solmeilu kiehtoo minua nyt valtavasti, sillä ensimmäinen mattoni oli esillä Lähikäsityömessuilla ja se sai mukavasti ihailua osakseen. Myynnissä ollut verkkopohja innoitti ihmisiä aloittamaan samanlaisen projektiin.  Pohjaa on edelleen myynnissä käsityökeskus Alliinassa. Myös mattokanttia.

Tätä toistakaan en piilota välillä kaappiin, vaan annan sen lojua keskeneräisenä pöydällä. Kasa pätkittyjä kuteita on aina valmiina solmeilua varten. Solmu sinne, solmu tänne. Sattumanvaraisuus tuo hitaasti valmistuvalle matolle luonnetta. Saksin nipun trikookudepätkiä. Solmin, pätkin, solmin, pätkin, solmin.

Ensimmäiselle matolle annoin nimeksi Ilotulitus. Sillä sen värikirjo yksinkertaisesti poksahtelee ja räiskyy.

Tässä matossa erottuvat puolukka, marjapuuro, marjamehu ja... pinkit prinsessakarkit. Hmmm.... minkähän nimen antaisi tälle matolle. Työn nimeäminen on aina hauskaa. Entä jos sinä ehdottaisit jotain?

risukorivanhus

Keräsin kaikki loput omenat pihan omenapuista pois ja jyrsin näitä vitamiinipommeja kymmeniä päivässä, kitalaki kipeänä. Soseet on jo tehty ajat sitten pakkaseen. 

Yllätyin, kun risukorivanhus jaksaa edelleen kantaa arvokkaasti omenakorin virkaa.
Punottu koivunrisuista monta vuotta sitten. 

loistavaa

Tänään sain ripustettua valohimmelini etupihan omenapuuhun. Oli pakko katsoa muutaman kerran ikkunasta ulos ja pysähtyä ihailemaan kuinka kauniilta se näyttää pimeässä. Kuin timantti. Niin loistava - ja näkyy kauas.

Valohimmelipaketteja on myytävänä käsityö- ja taitokeskuksissa kautta maan. 

lähikäsityömessuilla

Huu-huu, sinua kuvataan... Molla Millsin kanssa.... tomppeli! 😀

mitä mielessä

HURRAA - MAHTAVA TYÖVIIKKO EDESSÄ!

etenee

Projekti etenee.

Voi että se etenee hienosti!

Ja tämä prokkis tulee olemaan näytteillä sekä Lähikäsityömessuilla 20.-21.10.2017 Iisalmessa

että Tampereen kädentaitomessuilla 17.-19.11.2017 (osasto T7). 

Kerron silloin mielelläni lisää. 😀

korviksille

Nyt on korvikset uudessa järjestyksessä uudessa pitsireunuksisessa taulussaan.

Joku kumma näissä leveissä puukehyksissä vetää nyt meikämaijaa puoleensa. 

Tekeminen ruokkii tekemistä. Näitä roinatauluja oli hauska askarrella myös. 

Puukehyksiä on myynnissä edulliseen hintaan meidän kässäreissä.

makrameetähden ohje

Haluatko oppia tekemään makrameetähden?

Ovi- tai seinä- tai ikkunakoristeeksi.

Tämän viikon sinivalkoisesta käsityövinkistä löytyy siihen ohje.

Se on minun käsialaa.

Tein sen muistaakseni Meritähdenlennon jälkeen. 

Sinivalkoinen makrameetähti pääsi Taitoliiton nettisivulle muiden sinivalkoisten joukkoon. 

Tutustu ja innostu!

uusi projekti

Solmuja.

Verkkopohjaan.

Nytkö tämä haave alkoi toteutua?

Neljän vuoden jälkeen.

No ei sentään. Ihan kohtuullisen kokoisella aloitin.