näyttelyssä dora jung

Minulla oli mahdollisuus piipahtaa viime sunnuntaina Jyväskylässä ja Suomen käsityön museossa. Pääsin tekstiilitaiteen äärelle näyttelyyn, jota kovasti olin toivonut pääseväni näkemään ja kokemaan. 

Näyttelyssä esillä olevat Dora Jungin kutomossa valmistetut tekstiilit oli nostettu esille pääsääntöisesti varkautelaisen Tuomas Sopasen yksityiskokoelmasta. Ja kun hän kertoi tämän näyttelyn tulemisesta ja kokoamisesta jo viime lokakuussa oltuaan vieraanamme ja ryijyasiantuntijana Lähikäsityömessuillamme Iisalmessa, niin tämä näyttely oli haluan nähdä, haluan -listalla. 

Näyttely oli tyylikäs ja kaunis kokonaisuus. Ja rakastan sitä, että voin yksin hiljaa pysähtyä, tuumailla, kuvata, perehtyä, ihmetellä ja inspiroitua kaiken kauniin keskellä.

Ole hyvä, tässä on muutama kuva mitä kaikkea näin ja mistä kaikesta nautin.

mustien sijaan

Onhan kivempi, että kansiot, joita käsittelet päivittäin asiakkaittesi edessä... että ne ovat jotain ihan muita kuin mustia muovikantisia? 

Ajattelin, että kyllä se niin on, ja innostuin surauttamaan kahdet irtopäälliset, jotka ihan kirkuvat väreillään.

Kankaat on kangaspuissa kudottua raidallista poppanaa. Leveäraitainen oli syntynyt lasten kudontapajassa viime syksyn Ihmeiden illassa Iisalmessa. 

Tilkkukukkien tarkoituksena on kertoa miten päin kansio avautuu.

ihan ekaksi

Tämän vuoden ensimmäinen ompelutyö sopi lämmittelytyöksi, joka virittäisi aivot pitkästä aikaa taas naksahtamaan ompelutaajuudelle. Lopputuloksena oli hyvin yksinkertainen, mutta millintarkasti toteutettu kotelo uudelle läppärille. Kokonaista kaksi saumaa. Materiaali on Green Craft huopaa. 

Tällaiset yksinkertaiset pienellä kiinnityssysteemillä toteutetut kotelot ovat kuulemma sikakalliita tilata maailmalta, joten ompelutaitoista äityliä pyydettiin toteuttamaan se.

Jos se olisi tullut äitylille itselleen, huopaan olisi toteutettu jonkunlainen väriläiskä esim. neulahuovuttaen, mutta kun kotelo tuli koodarille, ei neulahuovutetut jutut kuulu ihan siihen genreen.

*******

*****

siirrytty sinivalkoiseen

Sinivalkoinen on nyt ottanut tämän puikottelijan pauloihinsa. 

Ensin lämmittelin konettani parilla perussukkaparilla. Sitten jatkoin matalavartisilla sukilla. Nyt kun on vauhtiin päästy, painan kaasun pohjaan ja neuloa hurautan sukat, joiden varret saavat aina olla vähän makkaralla. 

Neljäs sukkapari Suomi100 henkeen siis menossa.

joulunpunaista

En ole neulonut pitsineuletta aikoihin. Ja vaikka valitsin kirjasta kaikista helpoimmannäköisen ohjeen, niin silti törmäsin seinään monta kertaa.

Puuvillainen tiskirätti se vain on.

Haaveilut henkäyksenohuen pitsineulehuivin neulomisesta lensivät pakkastaivaan tuuliin.