Aina näin syksyisin mietin pääni puhki, miten maasta poimittujen puunlehtien värihehkun saisi säilöttyä myöhempää askartelukäyttöä varten.
Äskettäin poimin yhden haavanlehden kirjainmerkiksi ja taisin nyt keksiä huikean ratkaisun! Muistikirjan välissä sillä on tarpeeksi virikkeellinen ympäristö kaikkien töherrysten, lehtileikkeiden ja sanasepustusten seurassa, ettei se ikävysty vaan pystyy pitämään yllä mehevät värinsä nyt hyvin, hyvin pitkälle talveen.
Ainakin alku näyttää varsin lupaavalta! J
Ainakin alku näyttää varsin lupaavalta! J
3 kommenttia:
:D
Minä en ole keksinyt muuta keinoa kuin valokuvaus...
aivan, valokuvaus, kyllä! :)
Lähetä kommentti