Ainekset tämän kesän helppoon matkakäsityöhön löytyivät Roosa nauha lankojen jämäkeristä, jotka ovat peräisin mm. tästä, tästä ja tästä sukkaparista.
Ja virkkausmalliksi valitsin entuudestaan tutun isoäidin neliön, joka ei petä koskaan. Pieniä neliöitä on kätevä pitää mukana ja virkata missä vaan. Eikä kokonaismäärää tarvitse välttämättä etukäteen tietää.
Pidän mielen avoinna, mitä lappuläjästä sitten lopulta syntyy; kaulahuivi? peitto? tyynynpäällinen? vai ehkä hame?
Lyön vetoa, että tämän kesäprokkiksen vaikein juttu onkin miettiä miten nämä pikkuneliöt voin liittää yhteen tavanomaisuudesta poiketen, mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Siinä vaiheessa aion vaatia itseltäni kokeellisempaa otetta.
Tai sitten ei - ja tyydyn tavanomaisuuteen.
3 kommenttia:
Kauniita värejä. Eikös sananlasku "ei se päämäärä, vaan se matka" sovi tähänkin paremmin kuin hyvin.
ihania värejä!
Kiitos - matka jatkuu....
Lähetä kommentti