Hexagon tilkkupallot ovat ihanan pehmeitä ja ne pehmentävät myös pääni. Ne vievät ajatukseni vuosiin, jolloin muksut olivat pieniä. Ompelin käsin jokaiselle oman vanutäytteisen tilkkupallon. Ne pyörivät leikeissä monta vuotta. Niillä pelattiin jalkapalloa. Niillä opeteltiin pallon kiinniottoa. Niillä opeteltiin jopa mailan käyttöä. Ja saatettiin niillä heittää hirmustuksissaan myös velikultaa, kun tämä ärsytti liikaa.
Ja muistan, että varhaismurkkuikäisinä pojat ompelivat myös pienet footbag-pallot ihan itse. Nahkatilkkuja kaivettiin esiin äipän matskuvarastoista. Riisit sen täytteeksi ruokakaapista.
Nyt hairahduin ompelemaan hexagonpalloja jälleen. Vuosia on välissä lähes parikymmentä.
Ensimmäinen on värikäs ja kirjava - kuin tähänastisen elämän kirjo.
Sitten niitä syntyi muutama lisää. On hauska vertailla kankaiden sävyeroja, voimakkuusasteita, puhtautta, kirkkautta. Ja sitten kuitenkin päättää, ettei tuo väri nyt sopisikaan tuon viereen, mutta ei sillä niin väliä.
Vappu ei tänä vuonna ole tässä huushollissa tämän jännittävämpää. Tämä on ihan sopiva versio "hauskasta vapusta".
2 kommenttia:
Tätä parempaa vappupalloa ei olekaan :D - hauskaa ja lämpenevämpää vappua teillekin päin!
Tänään Vapun päivänä bongasin ensimmäiset leskenlehdet - lupaavaa!
Lähetä kommentti