Opin viime viikonloppuna punontakurssilla tuulimyllytekniikan
ja kokeilin millaista sitä olisi tehdä matonkuteeseen. Aloitin punoa siitä
kassia.
Vaikka tekniikka on aika helppo, niin ei se helpolla päästä,
sillä se on myös tylsän hidasta. Joten
samaan aikaan on viihdytettävä itseään vaikka telkkariohjelmilla. Työ etenee
melkein tekijäänsä riuduttaen. Sen vuoksi tavoite on saada se valmiiksi vaikka ensi vuoden
hellepäiviin mennessä. Kesäkassiksi.
Hitaasti se etenee. Mutta olen laskeskellut, että jos solmin
yhden rivin illassa, niin se olisi valmis jo tämän talven paukkupakkasten
aikaan. Tämä työ ei salli minkäänlaista pitempiaikaista unohdusta, koska silloin
se, miten kude kiepautetaan vasemman käden sormien ympäri ja miten toinen kude
pujotetaan sen läpi, unohtuu ihan varmasti.
Olen tässä alkanut epäillä, että jos punon samalla tavalla
koko kassin, se painaisi aivan liikaa,
vaikkei siinä puolta omaisuutta kantaisikaan. Niinpä on keksittävä siihen jokin ratkaisu.
Ehkä punon vain kassin alaosan ja jatkan sitä yksivärisellä kankaalla, vai
ehdottaisiko joku jotain muuta?
2 kommenttia:
Kylläpä on kaunis kuva, itsessään jo taidetta. Olet varmaan edennyt taas hieman, pystyykö kudetta jättämään pystysuoriksi nauhoiksi ja jatkamaan taas punonnalla (vaikea selittää)...kassi kaipaisi siinä tapauksessa vuorin. Tällaisin Nenäpäiväterveisin
heeei, varmaan ymmärsin kymysyksesi; itse asiassa voisin muutes tehdä niin. Silloin siihen jäisi pystysuorat "loimilangat" vieriviereen yksityiskohdaksi, minkä jälkeen taas olisi tuota punontaa. Totta. Hyvä idea.... Vuorin laitan joka tapauksessa....
Lähetä kommentti