torstai 3. tammikuuta 2013

ei ole kelvoton, ei


Jossain vaiheessa tuntui siltä, että tästä taitaa tulla aika kelvoton liina, mutta nyt sen ollessa valmiina, en myönnä sitä.

No ehkä väriyhdistelmä on hieman outo, mutta minkäs teet, kun tarkoitus oli käyttää siihen vain satunnaisia jämälankoja. Loppujen lopuksi sitten niistä lankanyttysistä löytyi vain auringonkeltainen pieni kerä ja iso vampyyrinvihreä kerä, jotka olivat jotakuinkin saman paksuista lankaa. Niinpä toitotin itselleni, että joskus on oltava ROHKEA värien valinnassa ja että TUTTUUS JA TURVALLISUUS OVAT PAHIN LUOVUUDEN JARRU!

Koko työn virkkasin yksinomaan kaikenlaista tv-soopaa seuraten, mikä tietenkin turruttaa ajattelun sille asteelle, ettei millään ole mitään väliä. Väreilläkään.


Virkkauksen jälkeen oli myllättävä iso tilkkukori ylösalaisin, että löysin mieleiseni kuosin liinan keskiöön. Ilokseni löysin sellaisen, jonka kuviosta löytyy samat värit. Se oli oikein hyvä löytö.

Pyörylän ompelu oli helppo, kun sen vuoritti. Keltaisella.

Kuvauksen aikana keittiönpöytä ei näyttänyt ystävystyvän sen kanssa ollenkaan, mutta lohduttelin liinaa, että verannan pöydästä tulee sille ensi kesänä hyvä kaveri. Onhan siellä verannan seinällä 70-luvun verhokin, jonka sävyihin se passaa.






5 kommenttia:

Irma kirjoitti...

Vähän "oudot"värit liinassa totta tosiaan mutta ei ollenkaan hullumpi:) Ja hyvä ettei olekaan perinteinen, erottuu paremmin joukosta, kiva:)

Jokke kirjoitti...

Vihreä ja keltainen ovat mitä parhain väriyhdistelmä!

Susu kirjoitti...

Vampyyrinvihreä =)

Ingi kirjoitti...

Tosi kivannäköinen!

nätti rätti itse kirjoitti...

Vähän nikotteluttaa vieläkin nuo värit, mutta keittiön pöydälle lojumaan sen kuitenkin jätin... Kiva, että kommentoitte.