uniikkikappale

laukun etuosassa on tilava tasku

tekeillä

vuori on vintageverhoa

Kaipasin uusissa työkuvioissa laukkua, joka sulkisi tarvittaessa työläppärin hellään syleilyynsä.

Ja koska minä olen tällainen, niin läppärilaukunkin pitää olla sellainen. Siis ihan jotain muuta kuin ne ikävännäköiset tummat virkalaukut, joita pienet kädet hikisenä ompelevat polkukoneillaan maapallon toisella puolella muutaman sentin tuntipalkalla meille tietotekniikan ahmateille.

Niinpä päädyin ompelemaan ihan omanlaiseni ja lähtökohtana oli jälleen vain se materiaali, mitä sattui ompeluhuoneesta löytyvän. Onneksi tähän harrastukseen kuuluu kaikenlaisten materiaalien keräily, joten silloin kun inspiraatio iskee, on tarjolla, mitä ottaa. Ja nyt valitsin todellisen namukankaan!

Kangas on tikkikangasta, jonka olin hankkinut Kuopion Teatterin teatterikirppikseltä toissa syksynä. Tai oikeastaan sain sen erään vanhan puuvillamekon kylkiäisenä, enkä maksanut siitä mitään. Mitä nyt jonkun kolikon siitä mekosta.

Laukkuun laitoin vuorin ja tikkikankaan väliin pehmikehuovan, että laukusta tuli tanakampi ja suojaisampi. Tänään laukku oli jo käytössä. Ja tuntuu siltä, että vaivannäkö kannatti. Nyt voin upottaa työläppärini uniikki laukkuun, jota kellään muulla ei ole. Ja tilava sivutasku imaisee sisuksiinsa läppärin johdon ja hiiren.

Jestas, että siitä tulikin hyvä!