maanantai 28. tammikuuta 2013

iso haave

Ihmisellä on oltava haaveita. Pieniä haaveita - suuria haaveita. Tavallisia haaveita - hullunkurisia haaveita.

Nimittäin olen jo viime kesästä lähtien haaveillut suloisen pehmeästä trikoonukkamatosta, joka peittäisi koko huoneen. Siis ei mitään pikkuista pehmeää sängynedusmattoa, johon yrittää osua unentokkurassa aamunkankeilla jaloillaan, vaan ihan koko huoneen kokoinen. Koko huoneen lattiapinnan peittävä kirjava suuri väri-iloittelu.


Pääsin sipsuttelemaan sellaisella matolla viime kesän asuntomessuilla ja pysähtymään huoneen samanhenkiselle sohvalle.

Kohta könysin kontalleni lattian rajassa tutkimassa maton valmistustekniikkaa ja materiaalia.  Huomasin, että se oli ommeltu ompelukoneella ja nukat olivat ostotrikoomatonkudetta. Ja se oli koottu monesta pienestä matosta yhdeksi. Vierivieressä monta neliönmuotoista mattoa.

Nyt äskettäin Kiuruveden käsityökeskuksessa näin myös samantyyppisen maton: 


Trikoosuikaleista tämäkin, mutta kudottu kangaspuissa, eikä ommeltu. 

Noh,  haaveitahan saa olla… Tämä haave taitaa olla sekä suuri että hullunkurinen, mutta haaveista ne monet asiat saavat yleensä alkunsa... 

Ymmärrän, jos et kommentoi. Suuruudenhulluus vie sanattomaksi. ;-)




8 kommenttia:

Susu kirjoitti...

Siivouskammoinen puoli minussa kauhistui tuosta matosta ;D

Irma kirjoitti...

Aivan ihanahan tuo on, mutta siivous minullekin tuli heti mieleen....arkipäiväistä ajatusta;-)

riikan räpellykset kirjoitti...

Äitini aikoinaan teki nukat rimpleeni mekoista ja pohjakankaan kude oli sukkahousuja. No koko huoneen mittaisia hän ei sentään tehnyt. Siivous tuli mullekin ensimäiseksi mieleen, laiskana siivojana.

Anonyymi kirjoitti...

juuri siivousta ajattelin minäkin, kuka tuollaista isoa mattoa jaksaisi käsitellä, tervekään ihminen saati selkävaivainen. Toinen ajatus oli että kissit tykkäisi varmaankin merkata tuota... huh mikä peseminen olisi jos olisi ollut koko lattian peittävä matto!
lisbet

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä hyvä! Entä jos tekisi paloista, niin olisi monikäyttöinen ja osissa kevyt?

MarLi kirjoitti...

Minusta tuossa ei ole mitään hullua eikä edes suuruudenhullua, eikä edes siivouskammoa. Metri X metri, niitä mattoja voi hyvin puistella ja imuroida :) Tekemiseen menee aikaa, tekee sen sit kutomalla tai ompelemalla. Ompelemalla saa helpommin tuuheamman kuin kutomalla :) Eikun hommiin!

Ilona Winebridge kirjoitti...

kääri hihat ylös ja ala hommiin. kuten jo joku edellä sanoikin, tee pienemmistä paloista. älä kuitenkaan ompele niitä yhteen. näin saat valmiin maton jo heti lattialle ja siitä innostus sen kuin vaan kasvaa tekemään viereen kaverin;)
nukkamatot, eri materiaaleista tehdyt, on nousemassa uudelleen suosioon, 70-luvul meillä oli muovisista maitopusseista tehty nukkamatto puuceessä ihan mukava varpaille (nykyisin se on vaihtunut villanukkamatoksi). ensi kesäksi väsään itse myös muutamia myyntiin asti, tykkään nimittäin nukkiensolmimisesta!
työn iloa, unelmat ovat joskus toteuttamisen arvoisia:))

nätti rätti itse kirjoitti...

Niin, minä ajattelin juuri niitä metri kertaa metri mattosia. Matto matolta se suurenisi. Ja sitten yksitellen helppoja käydä humauttamassa ulkona pölyt pois.
Meillä ei ole mitään kisuja eikä muitakaan lemmikkejä ja tässä huushollissa asuu myös harvinaisia siivousintoilijoita, jotka kannattavat perjantaisiivousperinteitä! Unelmointi jatkuu...