Luminietoksia ei meillä päin vielä ole, joten niitä odotellessa ripustin omenapuihin valkoisia tupsuja. Taustalla näkyy etuverannan isot tapettitähdet.
Vieläkin oireileva käsi ei antanut tänä vuonna tehdä kuin nelisen metriä havuköynnöstä, joten varaston verannan koristeeksi en sitä alkanut enää vääntää. Sen sijaan pujotin siinä oleviin verhotankoihin jouluverhot, jotka ovat joka joulu ripustettuina milloin missäkin jo varmaan viidentoista vuoden ajan. Nyt ensimmäistä kertaa pistin ne kaikkien tuulien ja tuiskujen armoille. Saa nähdä joutuvatko verhon huopapallot vielä noiden peijakkaan vilkkaiden terroristi-tiaisten ilkivallan kohteeksi.
Lumiukko istuskelee iltaisin tallilyhdyn loisteessa. Olen melkein varma, että öisin se nousee hieman jaloittelemaan...
2 kommenttia:
Verhot ovat tosi kivat ja kivan paikan olet niille keksinyt:) Toivottavasti tupsut saavat olla rauhassa:)
Tosi kaunista. Tykkään myös noista verhoista. Niin ja onhan toi lumiukko ihana.
Lähetä kommentti