jäällä pistelyä

Kävin tänään taas suksilla. 

Hupsista vaan, mutta 1,5 tunnin lenkki muuttui huomaamattani lähes 2,5 tunnin puolimaratooniksi, kun läksin uusille tuntemattomille urille. Latu kierteli pitkin peltoja ja järviä, eikä meinannut tulla loppua ollenkaan. Onneksi sentään maisemat olivat upeat ja sää taivaallinen.

Mutta koska tankattavaa ei ollut mukana, tuli matkalla mieleen niin äiti, isä, mies, lapset... kuin myös nämä joskus askartelemani taitekortit. 

Pistelin etupistoja vanhoihin valokuviin, jotka olin joskus ottanut napakelkasta, joka oli tehty jäälle ja jossa hihhuloitiin mukavat vauhdit. Taitaa toinen noista korteista edelleen olla lähettämättä mihinkään. Jos niin on, niin ehkä pistelen siihen kuulumisetkin vielä tänään ja arvon, mihin päin maailmaan sen sitten lennätän.