Nyt on aika talven tulla.
Julistan tänään sienikauden päättyneeksi, sillä meidän etupihalle tepsutteli tänään isohko lumiukko. Tepsutteli sinne ompeluhuoneen kautta. Matka kesti eilisillasta tähän aamuun. Korituoliin istahti... kylätien kulkijoita hyväntuulisesti tervehtimään.
Sen sisään upposi kolmen vanhan tyynyn sisukset ja vähän ylikin. Ylle kaivoin kaikenmaailman kaappien pohjalta löytyneitä vanhoja tumppuja ja huopahatun ja kaikenlaista. Kaikki tietenkin kiinni pikkupistoin, että kestävät kaikki tulevat lumituiskut ja talvimyrskyt.
Taidan käydä juttelemassa sille joka päivä. Ja samalla fiksailla sitä siinä samalla. Sen se ansaitsee, sillä niin hauskaa sen työstäminen oli.
Tervetuloa talvi!
9 kommenttia:
Ihana ukkeli:D
Ei kai sille tule hiki?
Hihii. Hulvattoman hauska. Aivan mahtavaa.
Ukkeli oli tänä aamuna jo ensilumella kuorrutettu ja oli vielä hauskemman näköinen. Jos sää lämpenee, ei ole onneksi pelkoa että se sulaa, mutta tuleeko sille hiki? hmmmm... täytyy tarkkailla ja jos hikikarpaloita ilmestyy, niin harkitsen sen sullomista pakastimeen, vitsi, vitsi!
Kelpaa siellä istuskella :D
Hui! Naapurit ajaa vielä ojaan tuon nähtyään...
Iisuli
Iisuli, onneksi on tuossa kohti suora tie! :)
Ihana lumiukko. Olen joskus vuosia sitten tehnyt tontun samaan tapaan, mutta lumiukkoja näkee kyllä harvemmin. Kiva blogi!
Tonttukin olisi kiva, totta vie. Sen sijaan lumiukkohepulla on pitempi elinikä... siis tarkoitan pitempää esilläoloaikaa...
Kohta on lumiukon aika siirtyä istuskelemaan lumihangesta lähemmäksi verantaa. Hyvää Joulunodotusta Tuulia!
Lähetä kommentti